Siirry pääsisältöön

Suomi Leijonaa ja Rakkautta

Ja nyt en puhu viinasta, vaan KLIPPAUKSESTA!

Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi klipata hepat. Sekin tosin venyi iltaan ja kun aamulla (eli tänä aamuna) oli töitä klo 5.30-12 ja lisäksi laivalle työporukalla lähtö klo 14.30, voitte olettaa että eilinen klippaus oli melko raskasta ja nyt kyllä väsyttää ja on KIIRE! Mutta halusin kuitenkin teille tämä postauksen tehdä, joten ei enää muttia vaan luette ja kerrotte tietenkin mielipiteen jos niin vain jaksatte tehdä :)


Eli tosiaan aloitetaan vaikka klipperin esittelystä. Yllä näette siis oikein hienon (kännykkä laatuisen, oi oskari, tule kuntoon..) kuvan. Koneena minulla on siis johdollinen Lister Star klipperi, jonka ostin Horzesta vuosi sitten. Kaikille klipperistä haaveileville, suosittelen! Osaamattomuus korvaantuu laadulla, tulee upeaa jälkeä vaikkei klippaaja asiaa loppupeleissä hirveästi osaisikaan. Eli oikein loistava peli minulle. Hintaa on sen n. 400 euroa, eli ei mikään järjettömän kalliskaan ja maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Aloitin Mollasta, tutusta ja turvallisesta. Tiesin että Molla on ainakin helppo klipata. Aluksi oli taas vaikeuksia muistaa kaikkia klippauksen saloja, mutta kun pääsi vauhtiin ja johan meni ripeästi. Meidän tallissa sen suhteen hyvä puoli (ja tuossa klipperissä) ettei se hirveästi kuumene, pitää vain öljytä välillä. Itsellä ei ollut hajuakaan millaisen klippauksen tekisin Mollalle, joten klippauksen edetessä sitten aina tehtiin omia pikku muutoksia. Ja sydän tietenkin tamman kankkuun, sehän on selvä. Loppujen lopuksi tuli ihan kiva omaperäinen klippaus, jota tuskin ainakaan koven monella on. Idea on siis siinä että ristiselällä olisi karvoja ja samoin mahan alla, mutta "kriittisimmät" hikoamiskohdat klipattiin. Itse epäilin aluksi, mutta olen kyllä lopputulokseen todella tyytyväinen!


Sitten Pyryn vuoro. En tiennyt miten se käyttäytyy joten otin aluksi ihan rauhallisesti ja sitten totesin ettei se mitään sano. Oli ehtinyt tottumaan Mollan klippauksen aikana ääneen, joten ei ollut enää mitään ongelmaa. Aluksi piti klipata Pyry ihan kokonaan, mutta tykästyin tuohon Mollan malliin, joten tein Pyrylle hieman omanlaisen version samalla ajatuksella. Ja pyllykuvaksi.. tadaa! Suomileijona! Kiitos siitä yksi blogin lukijoista joka ehdotti, olin ihan myyty idealle ja oli pakko kokeilla. Eihän siitä nyt ihan täydellinen tullut (tarvitsisi pienemmän klipperin, mutta itsellä ei vauhtoteriä vielä ole), mutta oikeastaan olen itse ihan tyytyväinen ja kyllä kaikki on sen suomileijonaksi tunnistanut! Mitäs sanotte? ;)




Kuva harmittavasti heijastaa ja on muutenkin huonolaatuisia, hämärässä tallissa ei millään laadukkaalla (kännykkä)kameralla saa mitään hyviä kuvia.. Mutta halusin kuitenkin nämä klippaukset teille näyttää joten.. Kertokaas onko ihan kauhean näköiset? Tosiaan itsellä on tällä hetkellä vasta 5 klippauskertaa tehty (nämä olivat 6 ja 7) joten jälki saattaa olla sen mukaista :D 

Nyt adios, meikä lähtee seilailemaan viroon!

Kommentit

  1. Wow, upea toi suomileijona! :D

    VastaaPoista
  2. Nerokas toi leijona! :D

    VastaaPoista
  3. tosi siistin näköset klippaukset :) ja hieno toi pyryn peffa :p

    VastaaPoista
  4. Hienot klippaukset :)! Tallipostaus olisi mielenkiintoinen, jos joskus voisit sellaisen tehdä :)

    VastaaPoista
  5. Ei vitsi, olin ihan suu auki jo tossa Mollan kohalla mut sit kun näin ton jellonan niin sit vasta suu aukeski, ihan sairaan upeesti oot klippaillu ! En ookkaa enne ihan tollasta mallia nähny, ja tuo Mollan sydän ja Pyryn leijona kruunaa kyl kaiken :D !

    VastaaPoista
  6. vitsit, en ois ihan uskonut että toi leijona onnistuu kun sitä ehdottelin.. pisteet sulle, olet taitava!!

    VastaaPoista
  7. Anonyymi, suuremmat kiitokset ideasta, oli meinaan todella kiva ja talon miehetkin oikein innostui! :)

    VastaaPoista
  8. Niin ja yleisesti vielä kiitos kaikille kommenteista! Hienoa että näyttää kivalta ;)

    VastaaPoista
  9. Huippu tuo Pyrden!

    VastaaPoista
  10. Hei miten teit tuon leijonan ? :))

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan