Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2012.

Pakollista sairaslomaa

Tänään Pyry oli ratsastaessa aivan mahtava, mentiin erittäin syvässä hangessa (no ei mielettömän syvä, mut kuiteskii..) koulua ja oli tosi tosi hieno! Menin ilman jalustimia, satula ei valunut kertaakaan ja pystyin keskittymään omaan istuntaani, jes! MUTTA siihen sitten jäikin ne hyvät uutiset. Olin lähdössä töihin, kun otin meidän jääkaapista lasivuuan missä oli ruokaa, huusin äidin syömään ja samassa se lasivuoka tippui käsistä. Eikä siinä muuten mitään, mutta onnistuin jotenkin saamaan vasemman käden nimettömään (keskinivelen kohdalle, vähän alemmas) syvän haavan ja pakkohan sitä oli ensiapuun lähteä. Kolme tikkiä ja reilun viikon sairasloma ja ratsastuskielto, sillä en saa sormea taitettua keskinivelestä. Tässä nyt sitten kipulääkkeiden kanssa ollaan. vielä on sormi hieman puudutusaineesta puutunut, mutta kai se tästä, toivottavasti ei paljoa ala särkemään. joten pian taas päästään takaisin, toivottavasti! (jos vain löydän Pyrylle jostain liikuttajan täksi aikaa, saap

Se tunne kun tietää olevansa paska ratsastaja

Kaunistelematta. Ihan tosi, mikä on kun ei osaa! Olen aina, aina, AINA, haaveillut osaavani ratsastaa ja oppia. Olen myös hyvin motivoitunut ja yleensä nöyrä, kunnioitan valmentajaa. Mutta ei, tänään KAIKKI oli ihan jotain muuta kun sitä mitä toivoin. Pääsin pitkästä aikaa kouluvalmennukseen, kun olin aamulla töissä ja näin Piken. Siinä sitten harmittelin kun en ollut ehtinyt kysyä valmennusta, mutta Pike toivotti meidät tervetulleeksi. No, ei olisi ehkä ikinä pitänyt avata suuta. Meitä oli valmennuksessa tänään paljon, jopa viisi ratsukkoa, vaikka yleensä koulutunnit pyritään pitämään max 3. Tietty itsepähän tungin sinne.. Kaikki meni alusta asti pieleen. En osannut istua, kädet valui suoraksi, jalat heilui, hevonen hermoili.. Kun aloitettiin valmennus, sain luvan mennä ilman jalustimia. Noh, ehkä oli sitten väärä valinta. Ravit ihan ookoo, istunta paska, pää kallistui, kädet valui, jäi käsi jumittamaan.. Laukassa satula valui vaikka olin hevosen kuristanut vyöhön, olin ihan kasa

"Rakkaudella Lurpalle"

Karats 1998-2011 Siitä on jo puolivuotta. Olisi enää kaksi kuukautta vuosi päivään. Aivan liian vähän aikaa sait olla täällä. Kuitenkin olet aina mielessä, sydämessä. Nyt myös iholla, oma rakas lurppakorva. Rakkaudella Lurpalle

Onnellinen hevonen

Pohdintoja taas kerran tännekin blogiin. Alkuun haluan kuitenkin sanoa muutaman sanan, jos hevosten entiset omistajat / tutut / tai muut tietävät eivät saa loukkaantua tekstistä. Kaikkia meille tulleita hevosia on kohdeltu hyvin, ne ovat olleet hyvin voivia ainakin jossain määrin. En siis nyt laita mitenkään ex-omistajien päitä pölkylle, vaan haluan vain kertoa siitä mitä hevoset ovat minulle näyttäneet.        Tänään mietin kun lähdimme ratsastamaan, sitä, millaisia hevoset ovat nykyään. Sitä miten meillä on poikkeuksetta hevoset muuttuneet. En sano että olisin täydellinen hevosen omistaja, joka parantaa kaikki vaikeat tapaukset. Ei, sanon pikemminkin että jossain hoidossa on PAKKO olla jotain hyvää, sillä jokainen hevonen vaikuttaa vilpittömästi onnelliselta, tai ainakin tyytyväiseltä. Mistäkö tiedän? Niin, en tiedäkään, mutta se miten hevoset käyttäytyvät ja ovat mukana menossa viestii siitä että ne viihtyvät, että ne pitävät siitä mitä tekevät. Molla lienee tamma joka

incipit vita nova in fine vetera

uusi elämä alkaa vanhan loputtua

I wanna be a ROCKSTAR - jump jump jumppaa!

Ihan siis näin ohi huomautuksena, on tässä pari viikkoa jo soinut tuo Waldo's Peoplen "I wanna be a rockstar" biisi päässä, ihan näiden kynsien takia (näytän nimetöntä ja alan hoilaan "I WANNA BE A ROCKSTAR WOHOO I WANNA BE A ROCK ROCK ROCK.. jne") joten.. No ihan sama, jospa vaikka palataan itse aiheeseen. Eli tänään oli Piken estevalmennus ja meillä oli yksinkertaisesti kivaa! Jumpattiin tänään, eli esteet oli pieniä, mutta tehtävät sitäkin kivempia. Itse en taaskaan osannut ratsastaa, mutta no, ainakin oli kivaa sekä minulla ja hevosella ja oli kiva huomata että treenikin voi olla hauskaa, pitkästä aikaa. Oikeasti kivaa ja tuntui että valmennuskin loppui ihan liian aikaisin. Pyry oli taas tänään oikein reippaalla päällä ja meni korvat tötteröllä eteenpäin. Aluksi mentiin ihan ravissa puomeja, sitten nostettiin jumppasarjaa ensin eka, toka jne. Eli oli kavaletti-pysty, 3 lyhyttä laukkaa, ristikko, yksi laukka, okseri. Pyrylle teki taas tosi hyvää kun joutui

Pakkasen huurteista talvisöpöilyä!

Söpöjä heppoja kilokaupalla! Pyrde Veikko Se nauraa mun kuvaustaidoille :( Aivan yltiösöpöt karvakovat ♥ "Älä ala mulle"

Fabricando fit faber et motum ducit adversarii

Fabricando fit faber et motum ducit adversarii on latinaa ja tarkoittaa "Harjoitus tekee mestarin ja motivaatio haastajan". Erittäin osuva otsikko tälle päivälle, tai no, ainakin on erikoinen! Oli vaikea keksiä jokin sulava kiva otsikko ja kun on testailtu suomea ja englantia, tällä kertaa saitte latinan. Tänään siis oli melkoisesti menoa ja melskettä. Tiivistettynä tein kaksi saavutusta: Selvisin valmennuksesta ja onnistuin napsimaan ihan ookoo kuvia maneesissa tuolla minun huonovalovoimaisella objektiivilla. Aamu alkoi klo 6.30 herätyksellä. Nousin reippaana ylös ja söin maukkaan aamiai... Eikun hetkinen. Taisinkin nukkua pommiin, heräsin kahdeksalta, juoksen ruokkimaan hevoset, letitin Pyryn pakkasin auton, heitin muut hevoset pihalle, laitoin Pyryn autoon ja lähdettiin vähän ennen yhdeksää. Niin, olisihan sitä päässyt helpommalla kun vaan olisi noussut silloin 6.30.. Mutta minkä luonteelleen mahtaa! Perillä oltiin sitten sopivasti 20 yli 9 kun valmennuksen oli tarkoitu

Vuosi 2012 - mitä kaikkea se tuokaan mukanaan?

Vuoden ensimmäinen postaus! Kamera alkaa olemaan kunnossa ja nyt tekisi mieli kuvailla, mutta no, aikaa ei ole. Huomenna kuitenkin lupaan kuvia ja videoita, paljon! Sillä olen menossa itse Mikon valmennukseen (kerron kohta miten tähän päädyin..), Terhi tuuppailee Mollan ja lopuksi vielä menen hovikuvaajaksi Terhille ja hänen huippu-Wilmalleen! Jospa sitten vaikka samalla saisi muutaman kivan kuvan noista omista heposista, vaikka rakennekuvat (on niin pullukassa kunnossa molemmat!) niin voi kesällä sitten naureskella ;) Mutta tosiaan, huomenna on Mikon valmennus! Jännittää ihan hirmuisesti, saa nähdä mitä Mikko tykkää kun menen putella tällä kertaa. Viimeksi Mikon valmennuksessa viime vuonna samaan aikaan Lurpan kanssa. Ja miten valmennukseen päädyin onkin sitten hauska juttu! Äiti oli soittanut Merjalle ja kysellyt jos maneesiin pääsisi. Ei tietenkään päässyt kun oli valmennusvkl siellä, joten Merja sitten oli kysynyt etten haluaisi mennä Pyryn kanssa peruutuspaikalle! Totta kai ha