Siirry pääsisältöön

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo?


HOX! Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;)

Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia:

Kimblewick - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta.
Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä!
Gäg-kuolain - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman.
Pelham - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten
Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa
Olympia + leukaremmi - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva!

Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kovapäisyydestä ja vahvuudesta, vaikka oikeasti tamma pakeni vain kovempaa kuolainta. Mitä enemmän pistettiin rautaa suuhun, sen kovemmaksi tamma tuli. Mollan se oikea kuolain on siis takuulla omppunivel!

Pyry taas on erittäin herkkä hevonen, joten aloitimme kokeilut kolmipalalla. Aikaisemmin ennen minua tuloa sillä on ratsastettu kolmipalalla, nivelellä ja olympialla. Kolmipala ei kuitenkaan ollut ihan paras, joten teimme seuraavaksi Molla testauksen ja laitoimme omppunivelen. Tähän asti toiminut omppunivelellä hyvin, mutta se-oikea kuolain, löytyi vasta sattumalta syksyllä. Hackamore! Pyry on suustaan erittäin herkkä ja välillä tuntuu että pidätteissä nykii kättä vasten. Lisäksi on ollut radalla hieman ongelmia ohjien kiskomisella ja sen kautta pidätteiden läpimenemisellä. Kaikki nämä hävisivät hackamoren myötä ja hevonen tuntuu enemmän kuin tyytyväiseltä kuolaimeen! Tiedän hackamoren olevan "vahva" kuolain, mutta tiedän myös että se on minun omasta kädestäni kiinni.

Tästä alustuksesta siis eteenpäin. Mielestäni kuolain on jokaisen ihmisen ja hevosen välinen valinta. Niinkuin tällä hetkellä Mollan ja Jannin olympia. Janni ei saa ponia pideltyä nivelellä, mutta olympian kanssa ei ole ongelmaa. Voimaa ei tarvitse käyttää ja leukaremmin kanssa olympia on käypä kuolain. Tavoite on tietenkin päästä niveleen, mutta kaikki ajallaan!

Kuolain on juuri niin kova kuin käsi. En vuosi sitten olisi mistään hinnasta laittanut hackamorea oman käteni jatkeeksi. Nyt kuitenkin käteni on paljon pehmeämpi ja tasaisempi ja hevonen tuntuu tyytyväiseltä. Problem solved! Ei ole mitään tiettyä kaavaa millä pystytään sanomaan mikä kuolain sopii millekin hevoselle. Itse olen kokeilun, yrityksen ja erehdyksen kautta löytänyt omalle hevoselle parhaimmat.

En suosi kovia kuolaimia, mutta en myöskään katso kieroon niitä jotka niitä oikein käyttävät. 


Ja ennen kuin ketään tulee sanomaan että hackamore on kova, tiedän. Käytän sitä siis sen mukaan ja ratsastan tasaisella ja pehmeällä tuntumalla. Kaikista kuolaimista saadaan kova jos käsi on kova. Kumpi mielestäsi kuulostaa paremmalta: "pehmeä kuolain" (nivel, kolmipala yms peruskuolain) jolla joudut kiskomaan pidätteet vai "kova kuolain" (norsujarrut, pelham, olympia yms) jolla tasaisella kädellä hevonen kuuntelee taistelematta vastaan? Korostaen tasaisuutta.

EDIT. ja tosiaan ettei kukaan ymmärrä väärin, käytän Pyryllä hackamorea vain hypätessä, sileällä mennään ompulla :)


Lukijat, millainen on teidän mielestä se oikea kuolain?
Miksi juuri se? Onko mahdollista että se olisi joku muu?
Oletteko kokeillut erilaisia kuolaimia? Mikä niistä oli ns. kauhein ja miksi?
Nyt kaikki lukijat keskustelemaan kuolaimista ja niiden valinnasta!

Kommentit

  1. Mistä kuvasta tuo fullcheek kuolain on otettu? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. öää, 2010 Aulangon seurakisoista missä olin Lepan kanssa :)

      Poista
  2. Hyvä ja mielenkiintoinen postaus, varsinkin kun meillä on kuolaimia kokeiltu kanssa niiin monia! Miedän suokki-tamma on tosi herkkä mutta kuumuu, juoksee kovaa ja puree kuolaimeen kiinni helposti. Suupielet ovat tosi herkät, joten kuolaimen on oltava suora etteivät suupielet aukea. Tällä hetkellä pystytään ihan pelkällä suoralla kuolaimella menemään koulua, mutta esteillä on ollut käytössä suora kumi-pelham. Tamma kuitenkin tulee melko etupainoiseksi ja puree kiinni helposti. Nyt seuraavana kokeiluun kimblewick, josko se toimisi (:

    Itsellä huonoja kokemuksia on ollut hackamoresta, kun pidätteet eivät menneet tekemälläkään läpi, eikä mitään kontrollia ollut, tosin tamman ratsastettavuus on tähän mennessä parantunut sen verran että voisi nykyisin toimiakkin. Kimblewickistä itsellä on hyviä kokemuksia, tosin eri hevosella kuin tammallani (: Olympiaa ei ole suorana nyt lähiaikoina eteen sattunut, joten en ole päässyt kokeilemaan, sekin voisi toimia !

    VastaaPoista
  3. Kerrotaampa oma mielipide nyt sitten tähän :-) Meillä nykyisin mennään myöskin hackamorella, ja välillä kolmipalalla esim. koulukisoja ajatellen. Meidän hevosella on todella suuri eteenpäinpyrkivyys ja vauhtia löytyy todella paljon. Ennen meillä on ollut olympia ja gägit, joilla meni välillä kivasti. Sitten ostin omppunivelen kanssa ihan vain kokeillakseni toimisiko kevyempi ja pehmeämpi kuolian. No sehän meni ihan kivasti, yllätyinkin siitä. Aikani harkittua ostin hackamoren ja se olikin todella positiivinen yllätys. Nykyisin siis sillä mennään :P Mutta en keksi kauheinta kuolainta, koska melkein kaikkia noista vielä sillointällöin käytän. Musta toi pehlam on ihan ok kuolain jos se on kokeneella ja einiin vahvakätisellä ratsastajalla, koska se on todella vahva kuolain. Esim. juniori ratsastajilla tuntuu olevan semmoinen pehlam-pakko estekisoissa. Mitä enemmän kilisee sen parempi, vai? :D

    VastaaPoista
  4. Ratsastuskoululta ostin itselleni kuumahkon ja herkästi pukittelevan hevosen. Kertoivat, että hyppää mahtavasti, mutta ei pysy millään kuolaimilla käsissä. Olivat kokeilleet olympiaa (kaksillakin ohjilla), pelhameita erilaisia, käkeä, normi niveliä ja kolmipaloja, d-rolleria.....kaikkea mahdollista.
    Ratsastelin hevosellani sitten itsekkin erilaisilla kuolaimilla tunnustellen. Kovilla kuolaimilla hevonen ei millään kulkenut suorassa, kuumui ja alkoi pukittelemaan, vaikka kuinka yritin sitä suoraan ratsastaa. Tein virheen, ja kokeilin kovempia silti. Jossain vaiheessa löin suuhun nivelen, ja hevonen toimi muutaman päivän kuin unelma. Sitten alkoi yhtäkkiä taas ongelmat, kun ei enään pysynytkään käsissä nivelellä.
    Valmentajani kanssa tultiin lopulta päätökseen, että testataan Waterford- kuolain, jolla hevonen toimikin kuin unelma. Waterford jakaa paineen suussa tasaisemmin kuin muut nivelkuolaimet, on tasaisella ja kevyellä kädellä hellä hevoselle, mutta isompia pidätteitä tehdessä on koko matkaltaan 'terävä' kuolain.
    Sopinut mainiosti hevoselleni: kuolain on hellä kun hevonen toimii, ja jos pelleilee, saan sen sillä heti ruotuun! Suosittelen lämpimästi testaamaan, jos jollakin ongelmia kuolaimen kanssa :)

    VastaaPoista
  5. Minun mielipide on, että hevosella täytyy olla sellainen kuolain jolla se toimii. Vaikka sitten kovempi kuolain, jos sen vaatii, mutta sitten täytyy osata ratsastaa kuolaimen mukaisesti.

    VastaaPoista
  6. Mielestäni hevosella täytyy olla sellainen kuolain jonka kanssa se on tyytyväinen.

    Meilläkin tämä The Kuolain on hackamore, jos joku kuolain pitää valita. Hevonen kulkee sillä rennosti ja letkeästi ja on tyytyväisen oloinen. Hevosellani on matala ja ongelmallinen suu, joten sinne ei rauta yksinkertaisesti sovi.

    Tilasin mittatilaussidepullit, jotka valmistuvat kohta. Nämä ovat vielä hackamoreakin enemmän meidän juttu :) Hevonen toimii kuin unelma eikä vastustele yhtään ohjaa.

    VastaaPoista
  7. Tosi hyvä postaus! Its olen joutunut nykyisen hevoseni kanssa kokeilemaan kuolaimia laidasta laitaan ja mikään ei tunnu toimivan. Tänä syksynä löysin hackamoren ja tadaam hevonen toimi! Viime kausi meni meillä kerrassaan hyvin, mutta oli se semmoista kiukunpuuskien tunnetta, kun hevonen oli aina oikeassa ohjassa kiinni ja kiskoi ohjia ja nakkeli päätää yms ja ratsastus oli täten hankalaa. Hackamorella hevonen on ihan tasainen edestä. Toki ei tämäkään kuolain ole ihan täydellinen, nimittäin hackamorella Lupu on vielä normaalia hitaampi pohkeelle, joten joudun sitten käyttämään vähän enemmän eteenpäinvieviäapuja. Hevonen on aina ollut hidas liikkeiltään, kun niin iso on, mutta tällä se tuntuu vieläkin hitaammalta. Lisäksi onhan se aika selvää, ettei hackamorella pysty taivuttamaan ja kääntämään hevosta ihan niin hyvin, kuin kuolaimella. Etsinnässä on tälläkin hetkellä sopivaa kuolainta. Mikäli joku sopiva kuolain löytyy, niin mielelläni vaihdan siihen, koska hackamore on niin kova ja siihen liittyy myös muitakin riskejä. En myöskään haluaisi joka päivä ratsastaa hackamorella, koska hevonen tottuu/turtuu siihen helposti, joka ei tietenkään ole hyvä juttu. Lupu on aina ollut todella vaikea suustaan ja sillä ei ole kunnolla tilaa kuolaimelle. Se venkslaa suullaan koko ajan myös sileällä, joten on todella vaikeaa ratsastaa, jos ei saa edes tasasta tuntumaa suuhun, saatikka minkäänlaista pyöreyttä. Toisaalta tämä vänkslääminen suulla on osittain varmasti myös totuttu tapa hevoselle. Näiden ongelmien poshdintaa ja mahdollisia ratkaisuja lisää blogissani, jos kiinnostaa:

    http://myworldwithhorses.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  8. Itselläni on ainakin ollut kuolainten kanssa vähän vaikeuksia ponini kanssa, erityisesti sitten esteillä! Poni on ollut kova suustaan ja melkein jopa vienyt mua ympäri kisaratoja, ollaan kokeiltu olympiaa kolmella renkaalla - se oli muiden mielestä sitten liian vahva ja sai suupielet punertumaan, pallokuolaimet - Tehottomat ja poni meni kuulemma liian kovaa, Pelhamit - Tehoaa todella hyvin mutta kuulemma liian vahvat...
    Mielipiteitä on niin monia ettei aina oikein tiedä ketä kuuntelisi, osan mielestä pitäisi oppia ratsastamaan kevyemmillä kuolaimilla eikä vain tunke pakolla hevoselle jarrut suuhun. Ponini on vielä aika herkkä suustaan, mutta esteillä ei välillä kuuntele pidätteitä ollenkaan, mutta onhan se ihan hauskaa mennä kovaa ja katsoa kun ihmiset kuikuilee suu auki kun pikkuponi menee 5 askeleen linjan helposti 4 askeleella :D
    Itse nyt laitoin ihan tavalliset nivelet kisoihin ihan vain katsoakseni miten oikein menee - kääntäminen oli uusinnassa vähän jäykkää mutta kyllä me se kolmas sija ihan vedettiinkin, aijon itse nyt varmaan yrittää saada siihen vähän tatsia ja harjoitella ihan tavallisilla nivelillä, mutta kohta tuleekin varmaan jonkun mielipide taas vastaan ;)
    Pyry on muuten tosi makeen näkönen hevonen, ihailen :)!

    VastaaPoista
  9. Minulla, kun poni tuli taloon jolla varsinkin esteille oli superimu niin kokeiltiin vähän kaikenlaisia, ed omistajalla oli ollut nivel joten asetin tavoitteeksi että sillä jossain vaiheessa mennään, esteet myös.

    Tiesin, ettei voida pitää niveltä joten kokeiltiin kolmipalaa, varsiniveltä, oliivia, d-kuoltainta ja paras vaihtoehto oli d-kuparirolleri jolla suht hyvä meinkinki oli, samalla sileellä oli oliivinivel. Sitte ku aloin d:llä tietää miten mennä niin laitetiin esteillekkin oliivi, koulussa aloin käyttää tavallista kolmipalaa ja nyt ollaan loppukausi menty kaikkea nivelillä, paitsi maastoesteillä edelleen d.

    Kun kausi taas käynnistyy niin pitää ottaa varmaan oliivi/d käyttöön koska on niin innoissaan joulutauon jälkeen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, vielä sellainen että ite tykkään välillä (silloin kun ei ole mitään "tärkeetä" kisoja tms tulossa) niin vaihdella kuolainta, esim nykyisestä vakkarinivelestä ohuempaan ja paksumpaan ja kolmipalaan ym että suu ei turru aina siihen samaan. Raspauksen jälkeen ja kevyempien jaksojen aikana kans meen hackamoreilla, on aika erilainen kun nivel mutta opettavainen!

      Poista
  10. itse karsastan vipukuolaimia. varsinkin olympiaa, se on jotenkin hidas. tosin tähän on mainittava, että olympia oli edellisellä hevosella se toimiva ajokuolain ketjun kanssa, en sitten lähtenyt kokeilemaan muita kuolaimia, kun sitä tarvitsi käyttää vain, kun se villiintyi. samaten käytin olympiaa sen aikaa kahdella ohjalla(niin, että nivelohja oli isossa renkaassa ja toinen ohja oli löysänä hätäjarruna) sen aikaa, että opin ratsastamaan paremmin. tämän jälkeen tällä ratsastin suoralla kuolaimella(irtorenkaat) - nivel ja kolmipalat olivat turhan levottomia tämän suuhun. maastokuolaimeksi vaihtui sitten oliivirenkailla varustettu kolmipala laatalla, ei kiitäessään jäänyt nojailemaan käteen niin paljoa.

    nykyinen suokkini on herkkä suusta ja sitä pitää ratsastaa istunnalla. ihan sama mikä kuolain siellä ohjien päässä on, jos ei ratsastajan käsi miellytä, tämä lähtee viipottamaan. kolmipalalla ollaan menty pääasiassa, rolleria käytetty maastossa ja kerran oli pakko laittaa olympia, mutta se onkin ihan oma tarinansa. nyt tosin joudutaan menemään hackamorella, kun hampit kaipaa jälleen huoltoa ja tämä ei kestä enää kuolainta suussaan. muuten ihan toimiva tuo hackamore, mutta siinä on kuitenkin se vipu, josta en niin tykkää. lisäksi se antaa loistavan mahdollisuuden hevoselle roikkua ohjalla ajatuksella "kanna sä mun pää, mä en jaksa".

    VastaaPoista
  11. Meilläkin on ollut kauheasti ongelmia kuolainten kanssa, oma hevoseni on suustaan herkkä ja lähtee helposti juoksemaan pää ylhäällä kuolainta karkuun. Ollaan kokeiltu melkeinpä kaikkia mahdollisia kuolaimia, ensin oli kolmipalat sitten nivel, niillä ei toiminut yhtään, joten kokeilin kovempaa kuolainta, jospa se auttaisi alta pois juoksemiseen, nivel-olympia jossa oli ohjat keskimmäisessä renkaassa. Ei sopinut, hevonen juoksi vain enemmän pois alta. Sitten ostin suoran pelhamin, millä liikkui tasaisesti ja tyytyväisenä. Pari kuukautta niillä mentyäni laitoin uudestaan kolmipalan suuhun, kokeillakseni pystyisinko menemään niillä jos menisin koulukisoihin, huono ratkaisu, samat ongelmat "palasivat". Ostin sen jälkeen hackamoren, jolla hevonen oli erittäin hyvä, mutta en halua ratsastaa sillä, koska itse haluaisin pystyä ratsastamaan hevostani sileällä ilman vipuvarrellista kuolainta ja haluaisin myös sellaisen kuolaimen millä saa osallistua koulukisoihin.

    Pohdinta kuolaimen valinnasta kesti ja kesti ja mikään ei tuntunut toimivalta ja sitten muistin tuon suoran pelhamin millä toimi hyvin ja tasaisesti, ei nostannut päätään ylös pidätyksissä ym. Joten päätin kokeilla oliivirenkailla varustettua suoraa kuolainta. Hevonen oli aivan kuin eri, ei alta pois juoksemista, ei pään ylös nostamista. Hevoselleni ei vain näköjään sovi nivelletyt kuolaimet, taitavat ahdistaa jos osuvat kitalakeen, puristavat kieltä tms. Ihanaa kun löytyi vihdoin hevosen suuhun sopiva kuolain, jolla liikkuu rennosti ja tasaisesti, ilman vipuvarsia. Nyt pääsee koulukisoihin osallistumaan ;)

    VastaaPoista
  12. Meillä on ponilla käytössä ihan nivelet, ollut edellisessä kodissa emmekä ole löytäneet syytä vaihtaa. Poni kun on sellainen melko perustyylinen, kuuliainen, muta ei mikään herkkäsuu, joka ei mitään siedä :D
    Kuolainvalikoima on suuri ja riippuu paljon hevosesta mikä kellekin sopii. En vastusta mitään kuolainta, hevosissa on eroa ja sopii mikä sopii ja mille. Olympiakuolaimet hitaana kuolaimena ei olisi koskaan ensimmäinen mitä itse millekään hevoselle kokeilisin ja monelle hevoselle ne isketään vähän syyttä suotta, mutta ratsastajalla joka osaa käyttää, niin ok.

    VastaaPoista
  13. Minä haluan uskoa siihen, että (nimenomaan sileällä) hyvin ratsastetulla hevosella sillä ei ole väliä mikä kuolain suussa on. Kaikki käyvät siis, mutta toki yksinkertaisimmilla mennään. Pelailen siis lähinnä kuolaimen paksuudella ja kuolaimena harrastan vain niveltä ja kolmipalaa.

    Hypätessä tilanne onkin sitten toki toinen. Hevosen, jolle tarvitsee saada lisää jarruja/se tuntuu liian vahvalta käteen, laitan ensimmäisenä kuparirollerin. Jos se ei toimi, kokeilen waterfordia. Mikäli vieläkin pitäisi kokeilla jotain muuta, kokeilen pelhamia.

    Hackamoreja en ymmärrä sileällä. Jotenkin en ymmärrä sen ideaa. Kouluratsastus kuitenkin on niin isoilta osin sen ohjastuntuman kanssa työskentelyä - sen parantamista ja hienosäätöä.

    VastaaPoista
  14. Itsellä on herkästi kuumuva russinretale, jolla kärryt perässä ollessaan toimii kolmipalalla ja nivelellä loistavasti. Satulan alla kentällä pörrätään kolmipalan kanssa, mutta auta armias jos lähdet maastoon... Sen jälkeen kun seisoin jalustimilla lähes kilometrin ja poni paahtaa täyttä laukkaa eteenpäin, en ole kolmipalalla maastoon lähtenyt. Kävin hankkimassa suoran kielentilallisen kimblen ja sillä pysähtyy (, jos pysähtyy). Ohjaa pidän ylemmässä kolossa tai vapaasti liikkuvana, laukkakisoihin laitettiin alempaan koloseen.

    Vaihtelen ajokuolainta säännöllisesti nivelen, kolmipalan sekä suoran nahkaisen puoltajan välillä, mielestäni on hyvä vaihdella kuolainta ettei ponsku turru yhteen ja tiettyyn rautaan.

    VastaaPoista
  15. Kumipelhami kaksilla ohjilla.

    VastaaPoista
  16. Turparemmin vaihtamisella saa myös huikeita eroja ! Kuinka paljon herkempi onkaan kun laittaa remontti-turpiksen tai rouppi-turpiksen, itse vaihtelen hevosen tullessa vahvaksi ensin turparemmejä ja vaihtelen peruskuoleimia 2 viikon välein, 2 viikkoa kolmipala, 2 viikko nivel, kolmipala jne.

    VastaaPoista
  17. Mitä mieltä olet bb suitsista? Mun suokki leikkii kielellään usein ja sen suupielet ovat herkät, mutta se toimii kyllä kolmipalalla. Ollaan kokeiltu sille myös babyhackamorea ja kielellä leikkiminen loppui, ja se toimikin ihan hyvin, mutta välillä alkoi tuntua, että se ei sovi oikein omaan käteeni. Haluaisin kokeilla bb suitsia, sillä luulen että ne voisivat toimia meillä..

    VastaaPoista
  18. Ou dear... Vielä yksi, waterford.
    Mulla on suokkipoika, joka helposti painuu kotimaastossa edestä raskaaksi ja tykkää laukata kovaa ja purra kiinni kuolaimeen. Kotiinpäin käännyttäessä alkaa pomppimaan ja jos päästää raviin/laukkaan ei hiljennystä kuulu ennenkuin kunto loppuu. Oon sitkeästi ratsastanut sitä nivelellä ja kolmipalalla ja kuparikuolaimella ja ohuemmalla nivelellä, kunnes kuukausi sitten aloin ajattelemaan, että ei ne kovat otteet pehmeästä kuolaimesta taida tehdä yhtään parempaa. Ja onhan tuossa jarruttomuudessa "lievät" mahdollisuudet vaaratilanteisiin.
    Kiinnostaisi keskustella aiheesta esim. hevostalli.netissä, mutta kun ei siitä tule kaskustelua - vain huutoja "OPETTELE RATSASTAMAAN".. Ymmärrän sen, sillä tavalla ajattelen monesti itsekin mielessäni, jos kuulen, että aloitteleva / ei kovin kokenut hommaa kovemman kuolaimen tms.
    Mutta asiaan, hackamorea oon miettiny, kuparirolleri tällä hetkellä kokeilussa - hevonen sai huulet ruvelle viikossa, tiedä sitten mistä johtui ja edelleen pyrkii karkaamaan kontrollista maastossa. Mutta selkeästi ei ole meidän juttu. Kolmipala on sileän kuolaimena ja sitä en aio vaihtaa.
    Mutta mitä seuraavaksi? Waterford, kimblewick suoralla suuosalla?? Huoh, voi rahanmenoa ja päänvaivaa..

    VastaaPoista
  19. Mun mielestä kannattaisi herkälle hevoselle kokeilla ensimmäisenä suoraa kuolainta!:) Tämän mielipiteen on vielä vahvistanut hevosen suuhun erikoistunut eläinlääkäri.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan