Siirry pääsisältöön

"Oletko ikinä hypännyt 40-litraisen paskasaavin yli?"

Tai tehnyt kerrankin siistejä vastalaukkoja tai elänyt mysteerin keskellä?

Puhelinlaatuna, mutta sunnuntain maneesikiva-päivältä!

Heti aluksi ennen superviikonloppua voidaan kerrata mysteeriä. Pyryllä on ollut nyt muutamia viikkoja jo ihmeellisiä patteja satulankohdalla. Ei siis ylhäällä, vaan molemmilla puolilla kylkiä ja ei muualla (ei siis kaulassa, pyllyssä, mahassa, kainaloissa..) kuin vain siinä kyljillä ja juuri satulan alla. Ei ole ollut mahdottoman kokoisia, sormenpäänkokoisia, ei arista tai kutia. Ollaan siis ratsastettu aivan normisti ja samalla yritetty pohtia mistä ihmeestä johtuu. Tätä samaa pattia (tai erimuodossa muuten) on löytynyt myös esimerkiksi mollalta, mutta se hävisi yhtä nopeasti kuin tuli, Pyryllä on vain pahentunut ja tänään oli jo kasvanut ja laajentunut hieman kaulalle. Kuitenkaan ei ole siis mitenkään huima "täynnä patteja", vaan kuitenkin on jotain epämääräisiä patteja, mitkä näkee, kuitenkaan ei vieläkään arista tai kutia. Tänään ja huomennakin Pyry on siis ilman satulaa kuurilla ja satulalla mennään vaan maneesissa ja samalla selvitellään ja hoidellaan niin hyvin kun voidaan näitä mysteeri-patteja. Huomenna saadaan uskottavasti jo jotain käsitystä mistä on kyse, suurin murhe vain on se ettei ne pirun patit menisi rikki.. On tämäkin taas yksi mysteeri..

PUH! Sitten siihen superviikonloppuun! Itse koin olevani jo kohtuu hyvässä vireessä ja lauantain aamutyövuoron jälkeen suuntasin tallille ja lähdettiin Petran koulutunnille Pyryn kanssa. Petra oli Mollan kanssa ja ratsasteli siellä täällä ja samalla huuteli mitä minun pitää taas tehdä. Aluksi taas aloin kiukuttelemaan, mutta lopulta sitten alkoi hommakin pyörimään. Kohokohtia oli ehdottomasti kun tehtiin jo yllättävän hyviä vastalaukkoja! Lopuksi mentiin kaksi kertaa hieman helpoitettu kenttäkilpailuohjelma nro 6. Eli tehtiin kolmikaaristen sijaan loivat kiemurat (pikku hiljaa kaarretta jyrkennetään) ja laukkadiagonaalit tehtiin hieman helpotetummin. Eli kun laukassa tullaan keskilaukkaa normaaliohjelmassa HXF ja MXK keskilaukkaa, me teimme niin että tultiin väli HX ja MX keskilaukkaa, siitä harjoituslaukkaa ja yhtä kirjainta aikaisemmin uralle, jolloin sain pisteessä tehtyä hallitumman siirtymisen raviin. Näin taas vältettiin pahimman romahdukset ja saadaan sekä kuski että hevonen luottamaan ja toteamaan ettei sitä diagonaalin viimeistä pistettä tarvitse pelätä, vaan sinne asti pitää ratsastaa tarkasti. Toinen rata meni jo todella kivasti ja lopuksi korjattiin suurimpia virheitä! Tavallaan harmitti ettei saatu sitä videolle, sillä olisi sitten parin kuukauden päästä voinut nauraa miten surkeasti silloin meni, vaikka tällä hetkellä ja tällä harjoittelumäärällä se meni ihan kohtalaisen kivasti. Tästä se lähtee, muutama kuukausi aikaa vielä treenata ;)

Hih, ja tekstin tuottoa ei voi estää, sillä nyt päästiin super-sunnuntaihin ja meidän maneesikiva päivään! Ylhäällä onkin kuva meidän maneesikivasta, mutta yritän vielä selittää siis muutamia juttuja. Estekorkeus taisi olla huimimmillaan 80 cm, mutta kyse ei tosiaankaan ollut nyt hyppäämisestä vain siitä, että kaikilla oli kivaa ja saatiin harjoitella kontrollia ja tarkkuutta.

Kuinka moni lukija on hypännyt paskasaavien yli?

Jos ette ole vielä testanneet niin hei, suosittelen! Siinä on sellainen tehtävä, missä joutuu kuski ja hevonen  miettimään. Ypäjällä on tosiaan maneeseissa useita ns. paskasaaveja. Meillä oli koko haimi yksinään käytössä, eli tilaa oli ja teimme sitten erilaisia tehtäviä. Yhteen saaviin laitoimme tötsät viereen ja aloitettiin taas sillä, koska hevonen saataa helposti olla hieman ihmeissään. Pyryn kanssa ollaan ennenkin hypätty saavien yli, mutta Molla näytti kyllä aluksi todella hauskalta. Sillä oli aivan "oletteko te oikeesti tosissanne" -ilme kun Petra ohjasi sen ekan kerran saaville. Tehtävä vaati tarkkuutta, sillä saavi ei ole kovin iso ja kyllä, sitten kun ei ole tötsiä, se on hevosen todella helppo "hypätä sivusta". Saavien lisäksi meillä oli eräänlainen kaarevalinja missä oli pölpyrä, kapea ja kaksi kapeaa estealajohdetta. Sitten oli normaali pieni okseri, kavaletti ja siitä pujottelu, pysty ja sen jälkeen kaksi sokerinpalaa minkä välistä piti mennä (metrin väli siis mistä piti ratsastaa) jne. Ja pakko sanoa, että se oli hauskaa! Kuskeilla ja hevosilla oli niin kivaa että oksat pois. 

Pyryllä oli varsinkin todella kivaa ja herra tuppasi oikein kuumimaan kun joutui keskittymään siihen miten menee ja mitä tekee. Pujottelu oli meille ehkä vaikein, koska Pyry tekee laukanvaihdot niin ilmavasti että välit jäi todella helposti lyhyeksi. Parhaiten meillä onnistui paskasaavien ylitys ja pysty+sokerinpalat. Herra hyppäsi taas niin mielettömän hyvin ja pystyin samalla hieman miettimään miten itse pitää selässä istua! Lopuksi annoin Pyryn vielä laukata vapaammin ja hypättiin muutaman kerran Mollan ja Petran kanssa yhdessä pystyä. Ensi kerralla onkin sitten luvassa lisää maneesikivaa kun hypätään ilman käsiä ja jatketaan näitä kontrollijuttuja ja jumppaamista, ai että kun on hauskaa kaikilla!

Huh! Että sellainen viikonloppu, en voi kyllä sanoa että olisi huono ollut. Muuten kuin sen takia että lauantai-illalla totesin että kurkkuni tuli järjettömän kipeäksi ja se on edelleen. Niinpä huomenna onkin taas lääkäri ja kappas. Samalle nuorelle lääkärimiehelle kuin viimeksi.. Argh, kuinka noloa rampata sielläkin jatkuvasti.. Ehkä pitää nopeasti keksiä joku letkautus mitä sanoa, heh! Tänään kävin ensimmäisen kerran vesijuoksemassa ja huomenna menen taas uudestaan. Ongelmaksi urheilussa on nyt tullut polveni, joka tuntuu ettei kestä mitään. Viimeksi kuntopyöräillessä se tuli niin kipeäksi ettei sille voinut varata painoa ja tänään vesijuostessa se naksui koko ajan! Nyt se on taas illan särkenyt ja en ole löytänyt syytä sille miksi se moista tekee.. Huomenna kuitenkin uudestaan vesijuoksemaan ja sitten illalla salille Petran kanssa ;)

Lukijat; oletteko te keksineet välillä maneesiin jotain hauskoja tekemisiä?

Kommentit

  1. heh meidänkin ypäjämaneesien vakiohommiin kuuluu paskasaavien hyppääminen + ollaan yksittäisten tötsienkin yli menty:D kotitallilla meidän maneesissa on puusta tehdyt väliaidat about 90-100cm korkuset niin joskus jos jaksan tehdä sinne maastoestetyyppistä rataa niin yleinsä niitä aitoja hyppelen, tosin laitan siihe maapuomin ja ennen myös aidanpäälle puomit kun on niin maneesinpohjan värinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heh, kuulostaa hauskalta :D

      Poista
    2. unohtu mainita että kouluaitoja kans hypätään jos maneesissa/kentässä sellaiset on ja ulos maastoon hyvällä säällä tehään lumesta muureja, vähän jäädytetään veden avulla ja spreijataan ne esim punasiks, sinisiks ja vihreiks :D

      Poista
  2. Meillä hypätään aina tallin pikkujoulujen jälkeen kuusta niin kauan, kunnes joku hevonen astuu sen päälle ja se katkeaa. :D

    VastaaPoista
  3. Mun hepalla oli sellanen patti satulavyön kohdalla mahan alla. Aattelin vaan et se on paarman purema, mut sitte se ei vaan lähteny pois. Se ei ollu arka tai menny rikki tai mitään. Kun eläinlääkäri tuli rokottaan heppaa nii kysäsin samalla mikäs se vois olla. Sitte se sano et se vaan syylä, mut joo se patti on vieläkin mut kyllä se on pienentyny.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jep, meillä on vain useita patteja ja periaatteessa kokoajan tulee "lisää" :/

      Poista
  4. ...tuli niistä pateista mieleen että voisiko ne olla valkuaispatteja? <: jos heppa saa jostain syystää ruokinnassa liikaa valkuaista? <:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan mietitty tätä, mutta ruokinta ei ole viimeiseen vuoteen vaihtunut mitenkään, ja tätä tosiaan oli kaikille hevosilla = olisiko kaikki yhtäkkiä valkuaisherkkiä/saisiko liikaa valkuaista? ;)

      Lurpalla oli 2010 keväällä samanlaista, tosin silloin meni niin pahaksi että patit hiertyivät auki ja oli ympäri kehoa. Klinikalta saatiin silloin antibiootit ja lepoa kunnes patit häviää. Ikinä ei siitäkään saatu tietää _mistä_ johtui, epäilivät jotain allergista reaktiota, muttei tienneet mistä tuli. Tämän jälkeen lähtivät pois ja eivät tulleet ikinä takaisin.. Todellinen mysteeri sekin :D

      Poista
    2. Ja siis koska vaikuttavat kaikista eniten juuri valkuaispateilta muodoltaan ja koostumukseltaan, tosin ei ole ihan niillä paikoilla missä yleensä valkuaispatit on :)

      Poista
    3. ÄÄÄ.. :D tutun hevosella tuli mm. kaulaan ja selkään valkuaispatteja, niin siitä just mietin että olisko mahdollista :) :D
      olisiko jossain heinäerässä sitten jotain jos kaikilla hevosilla oli? :)
      ...tuleeko heinä paalissa? jos tässä erässä sattuu olemaaan vähän korkeampi valkuaispitoisuus ja pyry on sille vähän herkistynyt? :)

      Poista
    4. Selkään meilläkin on valkuaispatteja tullut jos jollain on ollut, mutta nämä olivat kyljissä, ei selässä. Ja loppupeleissä ei vaikuta yhtään valkuaispateilta :D

      Mietittiin heinää, mutta toisilla on jo parantunut ja pyryllä ainoastaan pahentunut, tosin eilen oli jo tosi paljon paremmat. Ja heinä on pikkupaaleissa eikä muuttunut laadultaan huomattaasti.

      Poista
    5. ..auttaisko sitten heinän kastelu? ..jos on vaan jostain syystä altistunut heinälle tms ja nyt on kevät kovaa vauhtia tulossa niin homeitiöt alkaa olla joka paikassa... vaikeata juttuja tälläset :)

      Poista
    6. edelleen patit on jo paremmat kuin silloin kun tämän kirjoitin :D Heinä ei pölise eikä haise, on laadukasta ja en epäile että johtuu siitä. enemmän epäilisin joko satulahuopien pesuainetta, olkea (tosin loimet päällä eikö olki ole kosketuksissa) tai muuta kokreettista, koska on rajoittunut lähinnä huopien alueelle :)

      Poista
    7. Kannattaa sitä miettiä, että vaikka ruokinta ei olisi muuttunut kymmeneen vuoteen, niin heinän kuin muidenkin rehujen koostumus saattaa vaihdella hurjasti. Esim. joku heinäerä voi hyvin olla paljon valkuiaispitoisempaa kuin toinen.

      Poista
    8. Oho, olitkin tuon jo huomioinut, luin vähän pikaseen.

      Poista
  5. Täytyykin itsekin kokeilla paskasaavien yli hyppimistä! :D Kuulostaa niin hauskalta!
    Ja hei, Konstalle ilmestyi myös viime viikolla kaulaan vähän samankaltaisia patteja kun mitä kuvailit, eikä aristanut niitä mitenkään. Ne katos tosin parissa-kolmessa päivässä, joten epäilin että ne varmaan liittyy jotenkin tähän karvanlähtöaikaan..
    Ja sielläkin on näköjään salikärpänen purassu, jee! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla, paskasaavien pomppiminen on K-I-V-A-A! :D

      Mollalla oli kans noita patteja pari päivää ja hävis sitten kokonaan. Tänään Pyryn patit oli kans melkein kokonaan hävinnyt, joten en tiedä mistä johtunevat o_o

      Salilla oli jo aikasemmin tarkotus käydä, mutta alkuvuonna ehittiin vaan enempi lenkkeillä ja sit oonki ollut taas varmaan 3 viikkoa kipeenä.. :/ Nytki on niiiiin kipee kurkku muttei se voi mua pysäyttää nyt! :D

      Poista
  6. En ole koskaan hypännyt paskasaavin yli mutta joskus kesällä kun ratsastettiin pellolla niin hyppäsimme ponini kanssa yksittäisen kulmana olleen vesiämpärin yli. Taisin silloin 'vähän' huolimattomasti ohjata ja matkustella ja poni luuli että oikeasti hypätään. Vedetään aika usein ratsastusleikkejä ja tehtäväratoja jotka sisältävät tarkkuutta, pujottelua, puomeja, pari estettä, siirtymisiä, tavaroiden kuljetusta ja käpyjen heittelyä ämpäriin. Hauskaa! Suosittelen!

    VastaaPoista
  7. Paskasaavit ovat täälläkin tuttuja, Haddin kauhuja nimittäin, se näkee niistä painajaisia varmaan vieläkin. :D Hirveitä tiikerinloikkia tuli kun oli ne vaan niin hirveitä, tosin niin olivat kukkapuskat ja puupalikatkin... Me taidetaan pysytellä ihan perinteisissä puomi- ja muuriesteissä. :V

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. haha :D Voooi toista! Pyry taas menee minne osaa sitä pyytää :'D

      Poista
  8. enpäs ole kokeillu ku ei maneesia oo xd

    VastaaPoista
  9. ^ ja lannat heitetään mutavuoren päälle... Mutta kaikkea muuta hauskaa ollaan kokeiltu ;)

    VastaaPoista
  10. Mun hevosella oli kans mystisiä patteja jotka aiheutti paljon päänvaivaa ja harmaita hiuksia kun ei millään meinannut eka löytyä syytä ja hoitoa.. Meilläkin niitä oli just satulan kohdalla eniten, ja siitä niitä levisi kylkiin ja muualle runkoon. Siihen pattien päälle tuli sellainen rupikerros, jonka ell kehotti ottamaan pois että pääsevät kunnolla paranemaan ja kortisonihoito niihin vaikuttamaan. Eosinofiilinen granulooma oli lopulta oikea diagnoosi, eli aika vähän tutkittu, mutta suht tyypillinen jonkinlainen allerginen reaktio. Meillä se johtui luultavasti maitohapotetusta heinästä.
    Mun blogiin oon tästä kirjotellu enemmänkin, voin hakee tunnisteella eosinofiilinen granulooma, jos haluat käydä lukemassa.

    Toivottavasti Pyry ei joudu saikkuileen ja patit lähtee pian ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä hetkellä näyttää kohtuu hyvältä :) Maanantaina laitettiin teepuuöljyä (ei ihan raakaa, vaan semmosta rollon juttuja, laimeita) ja eilen pestiin hexosilillä ja pistin Aloe Veraa. Tänään oli jo TOSI hyvät ja tuskin näky ^_^

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov