Tampere mentiin, nähtiin ja voitettiin!

Kiitos Tampere, tästä on hyvä jatkaa ja lähteä parantamaan!

Lupasin armotonta analysointia kisoista, mutta saa nähdä miten tässä onnistun. Tietenkin olen reissuun kokonaisuudessa todella tyytyväinen, en olisi voinut pyytää hevoselta mitään enempää, kuskilta kylläkin. Kuitenkin tämä oli oikein loistava kisakauden aloitus ja nyt todella suurella innolla odotan jo seuraavia kilpailuita!

Olin hilpeällä päällä koko aamun, vaikka tyypillisesti nukuin heti aamusta pommiin. Herätä piti oikeastaan klo 6.15, mutta kappas kehveliä kun heräsin vasta paniikissa klo 6.45! Pikaisesti omat kamat autoon ja tallille, ja sieltä lähtö kahdeksan maissa kohti Tamperetta. Ainut pienoinen hilpeyden romahdus tuli kun päästiin juuri kääntymään Ypäjältä Loimaalle päin, kun huomasin että kisatakki jäi kokokaan kotiin! Onneksi oli isäpuoli vielä kotona ja lähti sitä sitten meille tuomaan. Odotellessa saimme jopa syötyä aamiaisen Pilvin, Petran ja äidin kanssa. Mukana siis oli tosiaan Pilvi kuvaajan roolissa, Petra hoitajana ja tarkkasilmänä, sekä äiti henkisenä tukena ja häirikkönä.

Kun oli saatu kotiin jäänyt kisatakki kyytiin, jatkettiin riemuissamme Tampereelle, fiilis pysyi koko matkan korkealla ja perillä oltiin hyvissä ajoin. Matka taittui siis ensimmäistä kertaa - puhun siis "pitkän matkan" reissuista - Opel + koppi yhdistelmällä ja olin todella tyytyväinen miten hyvin päästiin perille. Sitten käytiin näyttelemässä kansliaan rokotuksia, vallattiin vessaa ja katseltiin hetki kisoja. Tämän jälkeen Petra meni laittamaan Pyryä ja itse kävelin Pilvin kanssa 90 cm radan. Rata oli mielestäni ihan okoo, melko peruskauraa. Ensimmäinen este tuli hieman holjasta paikasta, mutta en pitänyt sitä kuitenkaan suurempana ongelmana. Uusinnassa pystyi suosimaan lyhyitä teitä, mutta en ollut varma Pyryn kokoamia kyvystä tänään, joten jätin vielä sen auki ja pohdin sitä samalla katsellessani muutamia luokan alkupään ratsukoita.

Jossain 22 ratsukon kohdalla menin sitten pihalle ja hyppäsin herran selkään. Petra sanoi että Pyry käyttäytyi oikein mallikkaasti ja se vaikuttikin todella kivalta. Verkassa aloitettiin heti laukassa, mutta nopeasti tiputin takaisin raviin tai käyntiin, koska verkka oli yksinkertaisesti niin pieni, että kokoajan tuntui siltä, että saimme otettua ehkä kaksi-kolme laukka-askelta ja sen jälkeen piti joko väistää esteelle menevää tai sieltä tulevaa. Pyry tuntui kuitenkin kokoajan todella hyvältä ja hyppäsi verryttelyssä pirun hyvin, niin että kuskin oli jopa välillä vaikea pysyä niin pyöreissä hypyissä mukana! Hyvillä mielin siis lähdettiin radalle mr. PP:n kanssa.

Se mitä sitten suoritusta lähdetään analysoimaan, voisin sanoa etten tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Ratsastin äärettömän huonosti ja sanotaan että koko radan hypyistä ehkä 3-4 estettä onnistui. Ensinnäkin, kun sain lähtömerkin, miksi, OI MIKSI, en voinut tehdä sitä ympyrää ja ratsastaa sitä hevosta ohjan ja pohkeen väliin ennen kun suunnistin sinne ensimmäiselle esteelle. Kostautui, koska ei heppa ollut ulko-ohjalla ja pohkeella, mentiin sitten tyylikkäästi se ravissa yli. Ei siinä mitään, Pyry nauroi näille kun olivat niin "pieniä" - torstaihin verrattuna. Välin ratsastin vielä huonommin, pelkästään taaksepäin ja unohdin kokonaan rentouttaa käden, minkä takia hyppy oli jokseenkin omaperäinen.

Tämän jälkeen esteet 3 ja 4 onnistuivat hyvin. Ratsastin paremmin ja sain sen hyppäämään hyvin, joskin hieman lentäen. Sitten tehtiin hieman kamikazeja. Sain ennen sarjaa Pyryn hyvin takaisin, mutta ei Senni, ei! Ei painetta siihen hevoseen, vaan pohje vain kiinni ja käsi rentona, ei hevosta pitkänä. Kuitenkin päästin Pyryn hieman vapaammaksi, lisäsin painetta ja vastauksena oli mielenkiintoinen kamikaze hyppy sarjan sisälle. Onneksi heppa korjasi hyvin ja päästiin sekin puhtaasti! Siitä este numero kuusi hyvin ja seiskakin ihan okei. Perusradan viimeiselle taas ratsastin hieman liikaa paineella ja mentiin sekin vähän enemmän lentäen.

Uusinnan ratsastin pääsääntöisesti huonosti, mutta onneksi sentään heppa osasi olla varovainen! Esteelle yhdeksän taas varmistelin liikaa kädellä ja tultiin juureen. Kympin kohdalla tattadadaa, missä oli ulkopohje! Jossain muualla missä piti, mutta oikein tyylikäs hyvä ravihyppy tuli taas ;) Seuraava este meni hyvin, kaksitoista esteelle jäin sisäkädellä liikaa kiinni ja sarjalle otin uskaliaan riskin ja lennätin sisälle. Tosin heppa oli super ja 0-0 ratahan sieltä sitten paukahti ja lopulta 5.sija 57 lähtijästä! Hyvä Pyry kun korjasit kuskin mokia, mahti hevonen! Eikä tosiaan uskoisi että muutama vuosi sitten meillä oli 90 cm radat yhtä tuskaa ja tuotti todella paljon päänvaivaa kun tälläkin kertaa homma tuntui niiin helpolta! Jos sitä ensi kerralla menisi siihen metrikympin luokkaan.. ;)

Päästiin sitten palkintojen jakoon, missä Pyry hieman otti tulta, mutta kun taas se hetken oli pihalla "jäähdyttelemässä" niin oli oikein rauhallinen ja kiltti poika. Käveltiin Petran kanssa metrin rata, sillä siinä oli ohjelmassa piste-esteratsastus! Ehkä se oli juuri se syy miksi lähdettiin juuri Tampereelle, sillä olen niin kauan halunnut koittaa jotain erikoisesteluokkaa! Nyt vihdoin päästiin testaamaan tätä piste-esteratsastusta ja huh, se oli sairaan kivaa!

Piste-esteratsastuksessa on siis radalla määrittelemätön määrä erilaisia esteitä, jotka on pisteytetty 20-120 pisteeseen vaikeutensa mukaan. Jokaisen esteen sai hypätä kaksi kertaa ja aikaa oli 45 sekunttia. Jos puomi tippui esteeltä ei saanut pisteitä ja sitä ei korjattu = eli sitä ei voinut hypätä enää uudestaan. Eniten pisteitä kerännyt voitti ja saman pistemäärän sisällä olevien kohdalla aika ratkaisi. Aika taas otettiin siitä miten kauan meni ylittää vihellyksestä maalilinja (eli 45 sekunttia + aika mikä meni maalilinjan ylitykseen = suorituksen aika).

Jäätiin radan kävelyn jälkeen katsomaan muutamia ratsukoita ja sitten tosiaan tajusin että nyt on menossa homma ihan pipariksi. Lopulta kun kiipesin hevosen selkään, minulla ei ollut pienintäkään aavistusta siitä mitä hyppäisin ja missä järjestyksessä. Verryttelykin meni suoranaisesti persiilleen, vaikka sain kyllä tällä kertaa enemmän säädeltyä laukkaa ja hypyt olivat hyviä. Kuitenkin tuli kuskin tyhmiä mokia ja yksi turha kielto verkassa. Hyvillä mielin silti oltiin menossa radalle, vaikka vielä portilla kirosinkin sitä että itsellä ei ollut mitään käsitystä siitä mitä hyppäisin. Siihen Petra vain totesi: "Hyppää se mikä eteen sattuu!"

Metrin rataan olin todella paljon tyytyväisempi! Minä jopa ratsastin neljä ensimmäistä estettä hyvin! Ensimmäisen jälkeen sain sen hyvin takaisin, sillä meille on edelleen pystyt vaikeita. Seuraava 100 pisteen pysty taas helposti. Sitten muistin että piru vie, tämä on aika luokka. Tiesin radan "vaikeimman" esteen olevan meille todella helppo, joten viuhkalle tultiin vauhdilla. Laine ristikko tehtiin vinossa ja siitä taas alkoi uusi kierros. Kuitenkin tässä vaiheessa ratsastin molemmat pystyt huonosti, kuitenkin sen verran hyvin että pystyssä pysyivät. Kun toisen kerran tulin 100 pisteen pystyn, hävisi minulta kokonaan idea! En muistanut enää yhtään että mitä seuraavaksi. Tiesin että koska ei vielä pilli ollut soinut, oli mahdollisuus saada 120 pistettä viuhkasta. Lähestyin kuitenkin 60 pisteen estettä ja siksi tehtiin tuollainen tyylikäs sivuttais liike. Siitä vielä liidelleen 120 pisteen este ja kappas kehveliä, lähdin väärään suuntaan! Piti kääntyä oikealle ja hypätä 60 pisteen este, mutta olin lähdössä taas laineelle! Tässä vaiheessa kuitenkin pilli soi ja annoin herran laukkailla tyytyväisenä maaliin!

Hieno mies oli kyllä ja olin todella tyytyväinen rataan tai oikeastaan siihen, miten Pyry vaaditut tehtävät suoritti. Se odotti maltillisesti ja hyppäsi kaikki mitä sen eteen keksin laittaa. Hieno heppa teki kaikkensa, vaikka kuski välillä lagasi ja ei enää muistanut mihin suuntiin sitä pitikään mennä! :D Kokemuksena tuo piste-esteratsastus oli aivan mahtava ja niitä saisi kyllä järjestää enempikin! 72 ratsukon ei kestänyt edes hirmuisen kauaa mennä tuo rata ja sitä oli todella kiva seurata ja katsoa muiden ratkaisuja. Loppuun asti jännitettiin päästäänkö palkintojen jakoon ja lopulta siellä oltiin 6.sijalla 72 ratskon joukosta! Hieno Pyry mies!

Lyhyesti: Lisää kisarutiinia taas pitkän talvitauon jälkeen niin johan ollaan vireessä! Nyt taas treeniä päälle ja seuraavia kisoja odotellessa. Hienosti sujui meillä Tampereella ja toivottavasti kausi menisi samoissa merkeissä ;)