Siirry pääsisältöön

kipeä, kipeämpi, kipein?

Räästä eroon, jalka ongelmat esiin..

Lainakameralla salakuvailua kun poni kävi hieman taas intoilemassa!

Ja sen jälkeen loppuikin hyvät uutiset. Mollalla on nyt jalat turvotellut, mutta ei ole ollut huolestuttavaa, koska aika kun tulee lämpimämpää tamman jalat hieman keräävät nestettä. Kuitenkin lauantaina ravilenkin jälkeen aloin tutkimaan tamman jalkoja hoitaakseni niitä ja niinpä niin. Oikea etujalka oli huomattavasti paksumpi ja lämpimämpi kuin muut jalat. Ei muuta kun kylmäystä ja pinteliä jalkaan ja seurailemaan. Turvotus oli ihmeellistä, ei jänteenkohdalla, mutta kuitenkin koko jalka, kuten esimerkiksi impparissa. Yritin etsiä jotain pientäkin reikää, mutta ei, en löytänyt.

Sunnuntaina jalka ei näyttänyt yhtään sen paremmalta, huomattavasti paksumpi kuin toinen, mutta ei aristanut kummemmin ja ei ontunut. Kylmättiin ja pistin sille pintelit jalkaan ratsastuksen ajaksi. Käytiin vain köpöttelemässä, Molla käveli äitin kanssa parempaa isoa tietä ja me Pyryn kanssa kiipeiltiin hieman jyrkkiä mäkiä ja muutenkin treenailtiin käynnissä. Ratsastuksen jälkeen taas Mollan jalkaan kylmäys ja arnikaa ennen tarhaan menoa. Illalla olin töissä, mutta äiti kävi vielä laittamassa kerran kylmän ja pintelin yöksi.

Tänään jo hieman toivoin että näkyisi jotain parannusta, mutta kun päivällä saavuttiin tallille eihän se mihinkään ollut muuttunut. Vieläkin etsin epätoivoisena jotain reikää tai rupea tai mitä tahansa mikä viittaisi edes hieman imppariin, mihin turvotus hieman viittasi. On siis enemmän turvonnut koko jalan ympäri, ei pelkästään edestä, takaa tai sivuilta. Taas kylmäys, pintelit ratsastukseen. Äiti köpötteli käyntiä kun Pyryn kanssa yritettiin ahkerasti treenata koulua. Reilu tunti kentällä tuustamista ja takaisin kotiin. Edelleenkään Molla ei ontunut tai ollut epäpuhdas. Liikutuksen jälkeen taas turvotus hieman laskenut, pistettiin kylmä ja arnikaan ja takaisin tarhaan. 

Illalla tultiin uudestaan hoitamaan ja oli jopa hieman paremman näköinen! Edelleen on turvotusta, mutta ei ole enää niin paksu kuin aikaisemmin. Taas kylmettiin ja pistin yöksi arnikaa ja pintelin. Toivon mukaan se nyt lähtisi siitä pikkuhiljaa paranemaan, jos ei muuten niin ensi perjantaina on kontrolli räkä analyysin kanssa, joten katsotaan sitten samalla se koipi..

ÄRH, tuntuu ettei poni haluaisi nyt ollenkaan tulla terveeksi, pitäisikö se sittenkin vain astuttaa ja jättää äitin köpöttelyponiksi?

Kommentit

  1. Kuulostaa ihan meidän nivelrikolta... Oireet siis

    VastaaPoista
  2. Astuttakaa se Elmerillä? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. eehei :D Jollain pikkuorilla ollaan suunniteltu että astuttaisiin ;)

      Poista
    2. Elmerihän on isoistakin tammoista jättänyt pientä, jopa pienhevoskokoista :D

      Poista
    3. tiedän, en silti aijo astuttaa Elmerillä :)

      Poista
  3. Jep, niinkun ylempi ano sanoi, nivelrikkohan tuo on...

    VastaaPoista
  4. Kolmas ano varmaan tarkoitti, että "niinkuin ylempi ano sanoi, nivelrikoltahan tuo kuulostaa". Virtuaalieläinlääkärit... :p

    VastaaPoista
  5. Mistä lähtien nivelrikko on turvottanut jalan ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. eikö nivelrikko yleensä myös onnu? En ole noihin nivelvaivoihin kummoisemmin ikinä tutustunut..? :)

      heh! :D

      Poista
  6. Meillä niveltulehdus turvotti jalan. Nivelrikko hieman liioittelua. Oli siis tasaisen paksu joka puolelta, mutta ei niin paljon kuin impparissa ja erityisesti nivel oli paksumpi kuin toinen.
    Lohdutukseksi, joskushan noissa turvotuksissa voi oikeasti olla vaan ihan pienen pieni reikä, joka tulehduksen aiheuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, pitää seurailla! Nyt on ollut sellainen ihmeellinen, turvotus on laskenut, mutta on erilainen kun toinen jalka. Enkä edes osaa selittää miten se on erilainen! :(

      Jos jotain lähtisin veikkaamaan niin jonkinlaista vammaa/revähdystä/venähdystä jänteessä. Mutta katsellaan!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov