Siirry pääsisältöön

Eräänä kauniina päivänä..

Nyt meitä on hemmoteltu kauniilla auringon paisteilla..


Ja ennen kaikkea paukkuvilla pakkasilla! Ostettiin hyvään väliin hevosille uusia toppaloimia ja nyt on heti päässyt nuo kokeilemaan niiden lämpöä. Hyvin kelpaa olla pihalla, pakkasen paukkuessa! Minusta on niin hölmöä kun en ehdi / viitsi oikein kirjoittaa mitään kummoisempia kuulumispostauksia. Tämä nyt lähinnä on sen takia, kun ei ikinä ole materiaalia, vaan aina tulisi olemaan vain enemmän tekstiä. Ja kun eipä nämä meidän arkiratsastukset tällä hetkellä päätä huimaa, kevyttä tuuppailua kotikentällä tai maastossa sen mukaan mitä pohja antaa periksi. Eli kovin erikoisia kuulumisia ei toisaalta täältäkään suunnalta ole antaa..

Eilen kuitenkin päätin edes yrittää kuvata minun Ikke-pokkarillani edes muutama hassu epätaiteellinen nopea räpsäisy. Oli taas kiireen poikasta, joten en ehtinyt edes jäädä miettimään sen tarkemmin miten päin räpsin tai miksi. Kunhan otin kuvia ja pelleilin kuin nuorempana! On se kiva joskus näinkin tehdä. 

Lähdin tosiaan (eilen) Ypäjälle ajelemaan vasta puolen päivän jälkeen ja tiesin olevani omasta aikataulusta myöhässä. Lopulta tein kompromissin ja Pyry sai viettää vapaata, mutta lehmä joutui käymään kentällä kääntymässä. Sille kerääntyy selkeästi pakkasvirtaa ja kyllä oli kypärässä yksi päivä pitelemistä kun meinasin - ensimmäistä kertaa!! - tulla sen selästä vauhdikkaasti alas. Tamma oli tosiaan päättänyt ettei laukanvaihtoja sallita tämän laukatessa pellon reunaa ja heitti sellaisen kokovartalopukin että löysin itseni kaulalta istumasta. Elämän filminauha kelautui jo silmissä ja tilanne hidastui sanoin kuin tippumistilanteissa, mutta jollain apinointi taidoilla olinkin palautunut satulaan! En itsekkään oikein tiedä miten siitä olin päässyt edes takaisin tasapainoon, mutta parempi näin!


Alli on siis joka päivä päässyt liikkeelle ja virtaa silti kerääntyy. Maneesille päästään vasta viikonloppua vasten, joten siihen asti pitää keksiä oheistoimintaa. Tamma on kyllä niin ihana kun se tulee tarhassa aina iloisena vastaan ja on niin mielellään lähdössä töihin. Siitä huomaa kyllä heti löysemmät päivät, ei suinkaan vauhdin tai vaarallisuuden takia, vaan se alkaa heti enemmän kiukuttelemaan kun joutuu olemaan "löysemmällä". Eilen tosiaan käytiin kentällä tekemässä lisää siirtymisiä ja otettiin hieman laukkaakin mukaan. Koska omat ratsastusvarusteet oli kehnot - mielummin lämmin kuin kylmä! - niin päädyttiin kuitenkin pysymään pääasiallisesti käynnissä ja ravissa. Pikku hiljaa eteenpäin ja niin kauan jyystetään sitä käyntiä että saadaan siinäkin siirtymiset juuri niin tasaiseksi kuin kuski haluaa!

Tänään taas tamma pääsi hieman maastoon ja menin pienelle metsäpolulle missä oli hieman pehmeämpää kun lunta oli kertynyt. Ei kuitenkaan niin pehmeää kun olisin toivonut, mutta kyllä siinä kelpasi antaa tamman edes hieman venytellä jalkojaan. Olen oppinut jo istumaan yllättävän hyvin sen pukeissa ja tänään niitä ei edes kovin paljoa esiintynyt! Heti kun sai laukata hieman enemmän eteen tai pidempään, kaikki pukittelu ja protestointi loppui heti. Virtaa kertyy, virtaa kertyy!


Nyt kun saataisiin vielä enemmän lunta ja pelto lainaan, olisi kyllä yksi unelma taas täyttynyt! Pitää alkaa naapureilta kyselemään löytyisikö läheltä peltoa missä pääsisi nämä meidän vauhtihirmut hieman revittelemään ja irroittelemaan paikkojaan. Pyrystäkin huomaa että se repeilee kohta liitoksista kun ei pääse menemään kokoajan täysillä panoksilla, vaan joudutaan hieman tarkkailemaan pohjia ja laskelmoimaan kuinka monena päivänä viitsii pyöriä vähä lumisella kentällä. Ehkä tämä talvikin vielä muuttuu lumisemmaksi, tai viimeistään kevään korvilla sulaa kokonaan pois ;)

Pyryn kanssa käytiin tänään myös nopeasti maastossa. Nopeasti sen takia kun piti se ensin ratsastaa mutta kun herra ei antanut tarhasta kiinni, jätin sen sitten suosiolla sinne yksin huutamaan ja lähdin ensin Allin kanssa maastolenkille. Pyryn lenkistä tuli nopea kaikinpuolin, sillä vauhtikin kasvoi hieman liikaa innostuksen myötä. Positiivista on tosiaan se että ainakin on energiaa ja halua liikkua! 


Ollaan Pyryn kanssa myös paljon tuuppailtu koulua ja tuntuu että se menee nyt taas paremmin kuin koskaan. Liikkuu niin kivasti joka päivä että kohta varmaan pitää taas joku palikka hajota ettei liian pilvilinnoihin päästä ;) Herra linssilude pelkäsi myös kovasti kameraa kun yritin ottaa meistä kaverikuvaa. Höpsö eläin..

Tämä nyt lieni tälläinen pikainen kuuluminen, ollaan hengissä, mutta ei tehdä mitään erikoista taaskaan. Ehkä tästä taas ryhdistäydytään piiikku hiljaa. Taas olen matkalla töihin yöksi ja olen ihme kyllä myöhässä, eli tämäkin lie oleva tälläinen pikapostaus. Toivokaa ihmeessä postauksia, kirjoitusintoa olisi, mutta ei kuitenkaan mitään kunnollisia materiaaleja treeneistä.. Enkä minä viitsi noita korvakuviakaan esitellä kaiken aikaa ;)

Kommentit

  1. Postaus oli kiva :) Myös pelkät arkipäivän postaukset on mukavaa luettavaa. Ei aina tarvitse olla ratsastus kuvia vaan nämäkin kuvat olivat ihan riittävät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi, kiva kuulla että tämmöiset postaukset kelpaavat myös! :)

      Poista
  2. Mun mielestä tämmöset pikaiset kuulumispostaukset tuo kivaa vaihtelua noihin treenipostauksiin :) Tykkäsin, osaat kirjottaa niin kivasti että ei haittaa ollenkaan vaikka kuvamateriaalia olisikin vähän vähemmän.

    Ihania noi kuvat, harmi ettei teillä oo kunnolla lunta. Meillä taas on kaikki maastoreitit parhaimmillaan kun on sen verran hyvin jäätynyt ja lunta satanut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jee, kiva et nääkin kelpaa! Ja kiitos paljon kehuista :3

      Joo, on harmi kun täällä ei oo kunnolla lunta, ei tää nyt hälyyttävä tilanne oo, mutta hieman enempi ois parempi :) Oon kateellinen kun siellä on lunta!

      Poista
  3. Samaa mieltä kuin edelliset, kyllä tällaisia lukee ihan mielellään. Ps iiihana karvalakki, mistä tuollaisia saa??:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihana kuulla! :) Toi lakki on jotain ihan parasta! En tarkemmin tiedä mistä on ostettu, mutta naapurimaa Ruotsista se on aikoinansa hommattu. Karvalakki on ihan vakiovaruste näillä säillä!

      Poista
  4. Mukava arkipäivän postaus :) ihania aurinkoisia talvikuviakin!:)

    http://rakaspikkuriivio.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että pidit! :) Ja tuolloin oli kyllä ihanan aurinkoinen päivä!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov