Siirry pääsisältöön

Sekä tai joko että: Pysty vai okseri?

"Sekä tai joko että" on erikoispostaussarja, joka ilmestyy aina kun allekirjoittanut keksii kaksi kohdetta mitä vertailla. Postausten on tarkoitus pysyä jämäkän lyhyinä, kertoen kuitenkin mielipiteen. Näiden postausten on tarkoitus myös herättää keskustelua; miten sinä valitsisit, oletko kanssani samaa mieltä vai menetkö täysin vastakkaiseen suuntaan. Sinä voit lukijana myös vaikuttaa ja ehdottaa hyvää "sekä tai joko että"-aihetta!


Erikoispostaussarjan toiseen osaan päästiin hieman enemmän esteratsastuksen piirissä. Tällä kertaa pohditaan kumpi estetyyppi olisi mieluisempi hypätä, pysty vai okseri. Tätä haasteellista kysymystä lähdetään purkamaan seuraavin mielipitein:

Pysty. Minulle henkilökohtaisesti pysty-este on ehkä heikkous. Pystyt ovat pääsääntöisesti pienemmän näköisiä, mutta tavallaan myös niiden hahmottaminen on vaikeampaa. Valehtelematta suurin osa esteradalla tapahtuvista tiputuksista tulee juuri minulla pysty-esteeltä. Pystylle tulisi lähestyä mielummin lähelle kuin jättää onnettomasti kauemmas ja tehdä jonkin asteinen laakahyppy. Tämä siis lienee minun heikkoutena, en malta odottaa tarpeeksi pystylle, vaan tulla räiskäisen hieman liian tarmokkaasti edeten. Pystyssä hyppykaari on yleensä lyhyempi, korkeudesta riippumatta.

Okseri. Okserissa on selkeästi isompi hyppykaari ja pakko myöntää että itse varsinkin löydän helpommin okserille paikan. Okserille saa - ei tietenkään taaskaan kaahaten - hieman tulla sujuvammassa laukassa ja hevonen hyppää yleensä hieman voimakkaammin okserille - ainakin jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Itselle okseri on siis huomattavasti miellyttävämpi este ja leveyskin harvoin tuottaa ongelmia. Mitä leveämpi okseri, sen tarkemmin sille ratsastetaan ja sen isomman hyppykaaren saa aikaan.

yhteenveto. Olen siis aivan surkea pystyjen hyppääjä. Nykyään hyppään pääsääntöisesti aina pystyjä varsinkin erilaisilla jumppatehtävillä koen pystyt hyviksi. Oksereilla taas hevonen saa venyttää itseään ja tämäkin on erittäin jumppaavaa. Molempia - ja monia muitakin - estetyyppejä on kisoissa, joten kaikkea on hypättävä ja harjoiteltava.

Minun vastaukseni on: Okseri
mutta yritän parantaa tapani ja harjoitella kovasti myös pystyjä!

Miten sinä vastaisit kysymykseen?

Kommentit

  1. Täällä myös on yksi okserihyppääjä, jolla enemmän vaikeuksia pystyillä. Tuo hevosen usein liian lähelle pystyä, hypystä tulee hissimäinen ja tuloksena puomi alas. Tai tulen vastaavasti liian reippaassa tempossa, liian pitkällä hevosella, joka ei kerkeäkkään koota ennen estettä-> puomi alas. Okserille tuon hevosen tarkemmin, saan askeleet sopimaan ja hypyistä tulee ilmavampia, pyöreempiä ja isompia. Suosikki on kyllä okseri- pysty sarja yhdellä laukalla. :)
    Summa summarum: olen myös surkea pystyesteratsastaja.

    VastaaPoista
  2. Minä myös tykkään paljon enemmän oksereista ja niille on paljon helpompi ratsastaa kuin pystyille. Yleensä pystylle tuon joko liian lähelle ihan kamalassa löllyttely laukassa tai sitten liian kauas liian kovassa laukassa. Varsinkin kun toinen hepoistani on iso (180) torinhevonen niin paikat olisi aika tärkeät kun jykeväkin tuo heppa on. Pienillä ei niin väliä, mutta isoilla tippuu herkästi jos menee huonoon paikkaan, sillä noin iso hevonen ei pysty siinä sekunnissa muuttamaan laukanlaatua toisinkuin pienet ja nopealiikkeiset pv tai ponit. :)) Olen kyllä harjoitellut ahkerasti pystyjäkin.

    VastaaPoista
  3. Mulle taas pystyt on NIIN paljon helpompia :D Mua ehkä just päinvastoi kisoissa jänskättää leveät okserit ja niille perille asti pääsy. Tykkään nysvätä laukan pois ja siksi pystyt on mulle helpompia.. Ja oon huomannu rakentavani treeneissä aina vaan pystyjä koska en jaksa kantaa lisää tolppia :D Eli laiskuus vaan pois ja okserit kentälle ;)

    VastaaPoista
  4. Meillekkin pystyt vaikeampia ,tuntuu että se otta okserit tosissaan ja hyppää ne hyvin vaikka enemmän koulu hevonen ja ratsastaja ollaankin :)

    VastaaPoista
  5. Nämä sekä tai joko että -postaukset on tosi kivoja! Itse kovasti odottelen, että ylipäätään pääsisin jonnekkin hyppäämään....
    Voitko tehdä välillä jonkun postauksen Mollasta? Kävin huvikseni lukemassa tuota hevoset-sivua, ja olin ihan unohtanut että teillä on kolmaskin hevonen!

    http://hemulin-hevostelut.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  6. Pysty :) myhomeisinthestable.blogspot.fi

    VastaaPoista
  7. Minä kyllä ehdottomasti valitsen pystyn! Itse näen lähes aina paikan pystyille mutta auta armias kun tulee iso leveä okseri eteen.. Lähinnä pelkään niillä sitä että tuon hevosen aivan liian lähelle ja se yrittää hypätä sitä mutta ei hitaalla vauhdillaan pääse kuin ylös ja keskelle okseria! Mutta harjoittelua harjoittelua :) Oma hevoseni on onneksi niin rehti kaveri että sen kanssa voi yrittää ihan mitä vain ja no siitä tuo pelko on ehkä tullutkin.. :D

    http://qheppa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  8. Valitsen myös mielummin okserin, pystylle etäisyyden hahmottaminen on todella hankalaa mulle :D

    VastaaPoista
  9. Jos olisi vaihtoehto trippeli, niin sen otttaisin kaikista mieluiten! Ennen pelkäsin niitä kokonsa vuoksi, mutta niille saan aina askeleen hyvin onnistumaan, eikä haittaa vaikka tulee lähelle.

    Pystyn kuitenkin valitsisin okserin sijaan. Muuten okseritkin on ihan jees, mutta sitten kun (luokka)korkeus on ollut siellä 130cm pintaan, niin mulle saattaa tulla pupu pöksyyn lähestyttäessä. Varsinkin pitkät lähestymiset on inhottavia, kun ehdin niin monta kertaa miettimään hidastanko vai käskenkö eteenpäin :D

    VastaaPoista
  10. Mulle pystyt on paljon helpompia! En ikinä näe okserille paikkaa ja ja jos sittwn hyppy lähtee laukaa, olen kaikkea muuta kuin mukana hypyssä... mulla kaikki kiellot tuöeekin pääasiassa oksereille...pystyille taas jos hyppy lähtee kauempaa, näen sen heti ja sen lisäksi en jännitä itse pystyn hyppäämistä vaikka korkeutta olisi enemmänkin, mutta okseria alan jännittää heti... täytyy kuitenkin opetella oksereitakin hyppäämään :D

    VastaaPoista
  11. Mulla sama ongelma, en vaan löydä paikkaa pystylle!

    VastaaPoista
  12. Mulle kaikki esteet on yhtä helppoja, mutta tykkään eniten hypätä okseria/trippeliä koska niihin loogisesti tulee isommat hypyt, joissa on mun mielestä kivempi "istua".

    VastaaPoista
  13. Haa! aika vaikee :D Heti mietin eka et tottakai pysty, koska en oo niin kokenu hyppääjä ja pysty on vähän niinku se helpompi, mutta sitte rupesin miettii että tykkänä kyllä hypätä okseriakin, joten en tiedä! :D Ehkä kuitenkin enemmän pysty.

    VastaaPoista
  14. Pystyt on hyviä jumpassa ja niillä saa herätettyä hevosen eloon, kun on muutama pysty peräkkäin. Itse tykkään hypätä oksereita, kun niillä hevonen ottaa juuri oikeanlaisen hypyn. Kuten sanoit on pystylle vaikeampi löytää oikea ponnistuspaikka!:) Koska kaikilla talleilla ei ole kauheaa estekalustoa, niin pystyjä hyppään useammin!:)

    VastaaPoista
  15. Itse hyppään vaan joskus tunneilla, eli oon pelkkä harrastelija enkä kovin taitava esteillä. Itse tykkään enemmän pystyistä, okserit suoraan sanoen pelottavat, koska niissä on mielestäni vaikeampi istua.

    VastaaPoista
  16. Mun mielestä okserit on kivempia. Vaikka sillon jos okseri on iso ja levee nii rupee vähä jänskättää, että hypytän heppaa liian kaukaa. Kuitenkin pystyille on mun mielestä niiiin vaikee lähestyä, jos se on yksittäisenä esteenä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov