Siirry pääsisältöön

Sileän treeniä itsenäisesti

harvinaista herkkua sanoisinko!


En muista olenko tänne blogiin avautunut asiasta, mutta tosiaan tällä hetkellä meidän treenipuitteet kotona rajoittuvat täysin maastoihin. Ei siinä mitään, Pyrylle tämä on ainakin loistava, sillä se tarvitsee paljon mielenvirkistystä ja vaihtelua treeniin. Allin kanssa tarvittaisiin paljon vielä sitä perussileänratsastusta. Kenttä mitä saatiin aikaisemmin käyttää ei ole enää meidän käytössä, minkä takia siis ollaan hieman "pulassa" treenimahdollisuuksien kanssa. Onneksi koppimatkan päässä on huisin hyvä puitteet ja mistä sitä tietää jos vaikka tuohon pihaan joku pikku kenttäkin tulisi ;)

Tänään minulla oli töistä vapaa ja päätin käyttää sen hyväkseni ja lähteä molempien hevosten kanssa tuuppailemaan itsenäisesti. Aamu ja aika pitkälle vielä iltapäiväkin meni asioilla juostessa Forssassa ja porukoille pääsin monta tuntia suunniteltua myöhemmin. Heitin heti hevosille päiväheinät ja kyselin vielä jos joku viitsisi kuvaamaan lähteä. Hirveä mäihä kävi kun Pilvi oli juuri päässyt töistä ja tuli mielellään kuvaamaan. Tämän postauksen kuvista super kiitos siis Pilville! Kuvia oli kuulemma reilu 500 ja koska huomenna on aikainen lähtö ei ehtiny Pilvi laittamaan kun murto-osan esille. Sieltä kuitenkin tuli oikein hyvä määrä tätä postausta varten!

Pistin molemmat hevoset valmiiksi ja lähdettiin sitten kohti keskustaa. Olin tällä kertaa yksin liikenteessä ja oikein hyvin meni matka, lastaus ja purku. Kiva tehdä hommia hevosten kanssa jotka toimivat noin yksinkertaisesti! Pistin ensimmäisenä Pyryn valmiiksi ja heti kun Pilvi tuli niin mentiin sitten hiekkalaatikolle missä oli päivän treenit tarkoitus suorittaa.

Lähdin aika pian kentälle tulon jälkeen työskentelemään. Hain ensin käynnissä hyvää tahtia niin että minulla oli selkeästi ulko-ohja kädessä ja molemmilla pohkeilla ratsastin ulko-ohjalle. Olen nyt yrittänyt olla tarkka että saisin joskus sen ulko-ohjan pysymään niin tasaisena että saataisiin tuntuma pysymään staattisempana. Käteni on vähän turhankin joustava ja näin ollen Pyryllä ei oikein ole mitään mihin tukeutua. Heti alusta asti Pyry oli kuitenkin hyvin kuulolla ja haki nätisti ilman venkoiluja tai poukkarointeja tuntumalle.

 Alkuverkka humputtelua

Ulko-ohja! ei, älä anna sen hävitä!

Ravissa menin pätkän rentoa kevyttä ravia molempiin suuntiin, taas pitäen huolen että ulko-ohja ei pääse missään vaiheessa löystymään. Siirryin aika pian harjoitusraviin ja työstin vähän enemmän ravia. Tein muutamia siirtymisiä ja PP olikin oikein hyvin kuulolla. Huono puoli ehkä siinä hyvin kuulolla olemisessa oli se että se teki tosiaan juuri niin kuin pyysin; jos pyysin vain puoliksi, se teki asiat puoliksi, jos pyysin ne kokonaan, se teki ne hyvin kokonaan. Harjoitusravissa lähdin tekemään enemmän jumppaavia tehtäviä, paljon ympyröitä, avoa ja väistöjä. Väistöissä piti taas itse olla tarkkana ettei päästänyt takapäätä lähtemään edeltä ja silti piti pystyä pitään koko väistön ajan hevonen terävänä. Huh miten pikku tarkkaa ja minä kun tein silti kaiken vain suurpiirteisesti!

Kun olin muutamaan väistöön tyytyväinen, tehtiin lyhyet välikäynnit ja sen jälkeen tein vielä muutamia ravi-käynti siirtymisiä. Tällä kertaa yritin tosissani skarpata sen siirtymisen kanssa ja pitää ne jalat lähellä hevosta. Nyt siirtymisetkin olivat tasaisempia kun ratsastin itse huomattavasti aktiivisemmin läpi siirtymän. Helposti jään vain odottamaan, että kyllä se siitä kohta tipahtaa käyntiin ja tämä todellakin aiheuttaa kunnon romahdus-siirtymisen. 

Siirtymisten jälkeen palasin vielä väistöön sen verran että tein väistöstä aina laukan noston. Väistön jälkeen takajalat on hyvin aktiivisesti jo mukana ja laukka on huomattavasti parempaa. Halusin käyttää tätä tälläkin kertaa hyväkseni. Laukassa työnstin vain hieman, muutama hassu ympyrä, hieman vastalaukkaa ja käyntiin siirtymisiä. Näin jälkikäteen ajateltuna, olisi mielestäni voinut työstää laukkaa enemmän, mutta koska olin panostanut enempi tuohon ravipuoleen, päätin etten jää nyt hinkkaamaan pitkäksi aikaa laukkaa. Pyry suoritti vastalaukat ja jopa käyntiin siirtymiset niin mallikkaasti, että päätin lopettaa treenin siihen!

 Raviväistöt alkavat tuottamaan tulosta

hiiiop, venyy ja venyy

Kuskilla on vaan yksi asia mielessä: jalat kiinni, jalat kiinni...

 mr PP the kouluponi

Kuskin laadukas etukönö. Mikä siinä on ettei istu takapuolellaan vaan tykkää könötellä?!

Treeniin ja sen lopputulokseen olin ihan tyytyväinen. Niinkuin jo sanoin olisi voinut tietenkin laukkaa työstää vielä enemmän, mutta hevonen tuntui kuitenkin läpi työskentelyn hyvältä ja kuskilla oli ihan hyvä fiilis treenin jälkeen. Mitään suurtaa WOW-fiilistä ei saatu, mutta jos se tulisi joka kerta ja aina, tuskin sitten kävisin ollenkaan valmennuksissa. Treeni oli muutenkin vähän fiilistelyä enemmän kuin mitään aijemmin suunniteltua. On kuitenkin ilo huomata että pystyn ja uskallan jo hieman yksinkin vaatia ja ratsastaa Pyryä ja ennen kaikkea jos en ratsastaessa niin jälkikäteen huomaan mitä olisi voinut tehdä toisin. Tästä se kehittyminen sitten taas lähtee, toivon mukaan!

Pyryn jälkeen käytiin laittamassa Allille satula ja ei muuta kun tamman selkään. Neiti oli ihan lentoon lähdössä jo heti alussa. Se oli ekaa kertaa keskustan kentillä, hieman vapaamman alkuviikon jälkeen ja vielä kevättäkin tuppaa olemaan rinnassa.. Minulla oli kuitenkin Allin varalle jo niin selkeä suunnitelma, että ei muuta kun antaa palaa!

Alli oli jo aika hyvin kävellyt Pilvin kanssa, joten kentällä otin aika pian ohjat käteen ja aloin työskentelemään. Pakko sanoa, on niin erilaista mennä Pyryllä ja Allilla, Pyry on sellainen kompakti lyhyt paketti kun taas Allilla on kaulaakin jo kilometrin verran. Alussa vielä kun se kaula on ja pysyy kilometrin pituisena ja se kiskoo kokoajan irti satulasta.. Voin sanoa että oli taas aluksi hankalaa hypätä tasaisen selästä hieman epätasaisemman selkään.

Aloitin tekemällä ensin ihan käyntiä. Käynnissä lähdin työstämään jo ihan sitä että minulla on kaksi ohjaa ja kaksi pohjetta ja hevonen niiden välissä. Pyöritin etuosaa takaosan ympäri - en tehnyt takaosakäännöstä, vaan sen tyyppisesti, paljon paljon laimeammen ja isommalla kaarella - ja isolla ympyrällä tein takapään västämistä sisälle ja vuoroin ulos. Tällä hain vain sitä että hevonen tulee pohkeesta hyvin eteen ja ottaa samalla hieman takasiaan alle. Pakko myöntää että pitää jatkossakin keskittyä tekemään myös paljon käynnissä, sillä kun saa jo heti käynnissä palikat kohdalleen, on paljon, paljon helpompi lähteä työskentelemään reippaammissa askellajeissa.

Kun olin saanut hyvän tuntuman käynnissä, siirryin kevyeeseen raviin. Yritän aina muistaa että kyseessä on oikeasti iso hevonen, joka vaatii melko pitkää verryttelyä. Kevyessä ravissa ratsastin jalalla melko voimakkaasti eteen, pitäin silti tasaisen tuntuman ja tahdin ravissa. Yksi Allin ongelmista on se, että se vain juoksee kaikkia apuja karkuun, jolloin itse jään helposti jalat irti ja ainoastaan ratsastamaan kädellä sitä hitaammaksi. Tämänhän periaatteessa vain pahentaa tilannetta. Koska olin jo käynnissä saanut hyvää tuntumaan, ratsastin nyt reilummin jalalla ja pidin tuntuman hyvin kädessä ja en antanut sen livahtaa mistään karkuun. Tämä oli muuten todella tehokasta, kertaakaan ei tamma juossut apuja karkuun!

Alkuväistöjä käynnissä, tassu tästä näin.. 

Ja sitten hieman kevyttä ravia! 

Hyvin olikin tamma heti alusta asti kuulolla, vaikka maisemaa piti välillä tutkia

"hiiiieno heppa.."

Keventelyn jälkeen siirryin harjoitusraviin. Olin todellakin päättänyt työstää nyt harjotusravissa ja olin positiivisesti yllättynyt; pystyin istumaan yllättävän tasapainoisesti ja hevosta häiritsemättä ja samalla tehokkaasti työskennellen harjoitusravissa! Edistystä edistystä. Enkä edes hissutellut tällä kertaa mummoravia, vaan todella ratsastin sitä reilummin takaa eteen ja se onnistuikin yllättävän hyvin.

Päätin tehdä muutaman raviväistötestin ja yllätyinkin miten hienosti saatiin onnistumaan. Ratsastin harjoitusravissa keskihalkaisijalle, mistä väistin aina vuoronperään toiselle pitkälle sivulle. Vasemmalle väistäessä tamma teki tosi hienoa pätkää, oikealle moottori hieman sammui, mutta muutaman toiston jälkeen saatiin siihenkin hyvä pätkä ja ansaittu välikäynti hetki!

Sitten siirryin isolle ympyrälle tekemään siirtymisiä. Aloitin niin että tein ympyrällä kaksi siirtymistä ja välissä ratsastin ravia reilummin eteen niin että siihen todellakin tuli ravia eikä hissuttelua. Muutaman kierroksen jälkeen aloin vaatimaan lisää; ensin kolme siirtymistä käyntiin, sitten neljä siirtymistä käyntiin, kaksi siirtymistä käyntiin ja kaksi pysähdystä. Lopulta tehtiin isolla ympyrällä neljä pientä volttia sisälle jonka jälkeen heti seis ja peruutus. Tämän tehtävän kanssa huomasi miten tamma hetki hetkeltä pehmeni enemmän ja enemmän ja otti selkeästi takajalkojaan paremmin alle ja kuunteli minua paremmin. Toistin tätä samaa tehtävää toiseen suuntaan, mutta tällä kertaa tein siirtymisen vaikeampaan tehtävään nopeammin, niin että aina kierroksen tein yhtä tehtävää ja sen jälkeen muutin sen vaikeammaksi. 

Hieman alkoi tammalla tulemaan siirtymisten aikaan kierroksia ja sen huomasi kun aina ylöspäin siirtymisissä missä se lähti välillä turhankin lennokkaasti liikkeelle. Allin kanssa laukka jäi myös kovin vähälle, muutama ympyrä, sen jälkeen muutama reilummin laukattu suora, uudesta kiinni ja muutama laukka-käynti siirtyminen. Uskomatonta kyllä, tamma toimi laukassa kuin unelma ja tehtiin tosi hyviä laukka-käynti siirtymisiäkin! En vielä muutama kuukausi sitten olisi moiseen uskonut kun se minua saattoi viedä puolikin kenttää / maneesia ympäri ennen kuin viitsi hidastaa.

Laukassa tamma keräsi taas hieman kierroksi ja kerran sitten piti käydä kahdella tassulla. Oikeaan kierrokseen vaadin sitä suoristumaan etupäästään ennen laukan nostoa ja se oli varmaan liikaa vaadittu kun käytiin taas katsomassa pikkulintuja. Tämäkin törttöily loppui oikeastaan kerrasta ja sen jälkeen tehtiin vielä muutama oikein siisti onnistunut laukannosto. Mikä lie pakko aina jostain nyppästä herne nenään!

 Huisin hieno tamma!

 "nosta sinä hönö yksinäsi laukka.."

 Taitava lehmäheppa näyttää miten raviväistöt tehdään

 Wuhuu, siirtymisissä ei kertaakaan kiskottu kuskia satulasta!

Näin hienosti se lehmäkin tykkää kulkea!


Allin treeniin olin aivan järjettömän tyytyväinen. Niinkuin jo alussa sanoin, me tarvittaisiin vielä todella paljon tätä perusratsastusta ja tähän harjottelumäärään nähden saatiin mielestäni montakin ongelmaa ratkottua. On hienoa huomata miten itse on saanut nyt muutamista kouluvalmennuksista itseluottamusta ja pystyy vaatimaan ihan eri tavalla myös tammalta. Jos nyt päästäisiin hieman useammin treenailemaan sileällä! Itseasiassa yhdet kivat seurakoulukisatkin olisi katsottuna ;)

Sitten ei muuta kun tammalle loimi niskaan ja autoon. Pilvi otti siitä vielä suloisen kuvan tuossa trailerilla, eikös se olekin kaunis kun karamelli? Aivan järjettömän nätti hevonen se kyllä on, Pyryn suloisuutta mitenkään unohtamatta!


Huh, kylläpäs venähti hieman pitkäksi teksti, toivottavasti joku jaksaa lukea :)
ja kertokaa ihmeessä miltä teidän mielestä hepat näyttivät!

Kommentit

  1. Voisitko joskus tehdä tallinesittelyvideon ? Olisi kiva nähdä teidän talli : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän tallissa on niin kovin vähän nähtävää (kolme karsinaa) etten sitä jaksa sen enempää esitellä :) Tämmöinen peruspieni maalaistalli!

      Poista
  2. Ai kuinka lehmäheppa on kaunis! Kivasti kulkee jo,vaikkei vielä pitkää yhteistä treeniä takana. Jees! Ja pyry nyt vaan on aina niin hieno:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, ja se on kyllä kaunis! Pikku hiljaa tuntuu että alkaa saamaan tatsia siihen :) Pyry on kyllä mahti aina vaan!

      Poista
  3. Upeita kuvia :) Hienosti olette kyllä kehittyneet! Innolla odotellaan miten teijän kisakausi etenee ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) katsotaan miten kausi tästä nyt lähtee käyntiin!

      Poista
  4. oottepas hienoja pareja molempien ponien kanssa! Allinkin kanssa olette kehittyneet huimasti! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov