Siirry pääsisältöön

Surkeiden sattumusten Niinisalo

jälleen ne kulutetut kliseet: p*ska reissu, mutta tulipahan tehtyä

Pyryn fiilikset lauantain jälkeen. Suoritukset meni yhtä fiksusti kuin miltä hevonen näyttää!

Ennen kuin hyökkäämme minimaalisen Niinisalo postauksen kimppuun, haluan kiittää kaikkia 1000+ lukijaa! Aivan huikeaa että meitä on tämän pienoisen blogin äärellä jo näin iso määrä, ihan meinaa iso ihminen liikuttua! Jospa sitä vaikka jonkun spesiaali postauksen voisi tämän kunniaksi vääntää, mitäs tuumaatte?

Kuitenkin itse Niinisalon reissuun. Minun puolesta koko reissun olisi voinut yksinkertaisesti vain pyyhkiä pois koko kartalta, niin paljon se harmitti. Kaikki alkoi jo torstai illalla kun matkailuauto menikin yhtäkkiä rikki, mikä tarkoitti melkoisen paniikin omaista yösijan hakemista. Onneksi saimme Niinisalosta tutun tutulta matkailuauton (hienon semmoisen!) lainaan ja pystyimme hyvillä mielin starttaamaan perjantaina kohti Niksulaa. Tai no, mikä on hyvillä mielin. Nokka niksulaa kohti käännettiin heti äidin päästyä töistä 19.15 perjantai illalla. Jonkun aivojen oikosulun takia ajoimme harhaan (!! älkää kysykö, vuodesta -09 ajettu Niinisaloon ja 2012 vuoden jälkeen vielä 2-3 kertaa vuodessa.. miten voi ajaa harhaan!?) ja teimme näyttävän puolen tunnin lenkin. Kyllä minulla oli hermo kiehumispisteessä, voin sanoa!

Hevonen saatiin turvallisesti talliin ja itse päästiin muutaman korttipelin, kuulumisten vaihdon ja sänkyjen kokoamisen jälkeen nukkumaan. Herätys oli aamulla ja startti oli joskus 10.50 maissa. Fiilis aamusta loistava ja varma. Kouluverryttelyssä Pyry tuntui heti aluksi loistavalta, mutta viime treeneistä viisastuneena jatkoin verkkaamista. Kohta Pyry oli kammottava, mutta sen jälkeen.. Aivan uskomattoman hieno! Tein verkassa radanpätkiä (mm. väistöjä, keskiraveja, kolmikaarista laukassa jne) ja en IKINÄ ole saanut sitä kulkemaan noin tasapainoisena. Sanoinkin äidille että jos nyt ei herra saa hyviä prossia niin jossain on vika. Oli enää kaksi ratsukkoa ennen omaa starttia joten fiilis oli vähintään loistava!

Mutta niinpä niin. Radalla pyrin aloittamaan suorituksen mahd. nopeasti pillin vihellyksestä, sillä Pyry tuntui hyvältä. Kuitenkin kaikki hävisi heti ekassa pysähdyksessä: yhtäkkiä ei Pyry enää "malttanut" seistä vaan steppaili ja hyöri kuin hyrrä. Jokainen tehtävä saatiin rikottua, keskiravi, väistöt, kolmikaarinen, keskikäynti... Muutama onnellinen seiska löytyi paperista kun yksi voltti meni hyvin. Jokaisen rikon jälkeen yritin vain hymyillä ja tehdä tarkat tiet ja ratsastaa täsmällisesti, eipä tuntunut auttavan mikään! Kyllä, radan jälkeen harmitti ja itketti ja kiukutti. Miksi se juuri nyt kitsahti, eikä esimerkiksi hetkeä ennen verkassa, argh! Tehtiin ennätys huonoimmissa prosenteissa ikinä (Pyryn kanssa) saaden raavittua kasaan käsittämättömän järjettömän huonot 54,8%. Hyi kun hävettää edelleen.. Molemmilta tuomareilta silti kehuja, näyttävä ja kivanoloinen hevonen, tänään ei valitettavasti tasapainoinen. True!




Mentiin pikaisesti hokittamaan ja laittamaan estevarusteet ja ei kun verkkaan. Nopeasti muutama laukan nosto ja ei kun verkkahyppyjä alle. Pyry oli tosi kuuman oloinen, mutta hyppäsi tarkasti. Hyvällä fiiliksillä radalle! Ei meinattu päästä liikkeelle kun Pyry jäi pomppimaan paikoilleen, mutta kun aloitettiin, kaikki meni tosi hienosti! Ratsastin itse todella tarkasti, esimerkiksi 3-4 linja (okseri-pystypysty sarja) tosi huolella ja Pyry hyppäsi maltillisesti vaikka väleissä otti kipinää. Mutta sitten taas!! Voi jumantsuikka sentään hei.. En nähnyt oikein mitään paikkaa viidennelle esteelle ja ratkaisin tilanteen tuuppaamalla hulluna eteen ja heittämällä ohjat kädestä. Ei elämä! Leväytettiin esteen läpi ja seuraava pysty rämmittiin tyylillä yli. Siitä seuraava pysty meni vielä ihan hämärän peitossa ja otettiin sitten siitäkin puomi.. Kaksi viimeistä taas nätisti, vaikka hieman lähelle nyppien. Jos ei kouluradan jälkeen, niin nyt kyllä pettymys oli mieletön!






Heppa takaisin tallille ja siellä se pääsikin loppupäiväksi tarhaan. Itse syömään ja hengailemaan muuten vaan. Jossain vaiheessa käytiin kävelemässä maastorata ja siitä teinkin walkthroughtin, minkä löytää tästä klikkaamalla. En pitänyt rataa vaikeana, se tuntui loogiselta ja ihan helpolta meille. Ja kun lähdettiin tyytyväisenä sunnuntain radalle jumbosijalta, ei odotukset tarvitse ollakkaan kovin korkealla!

Sunnuntai valkeni ja kiire ei ollut mihinkään. Siinä katsottiin vaativaa ja helppoa ennen kuin kipiteltiin tallille. Letitin ja varustin Pyryn ja itseni rauhassa ja sen jälkeen lähdettiin taapertamaan kisa-alueelle. Olin tällä kertaa hyvässä ajassa, en edes liian aikaisin tai myöhään! kerrankin.. Verkassa Pyry innostui ja hyppäsi kaiken tosi upeasti! Itse rata näkyy kypäräkamera videossa, mikä löytyy tuosta alhaalta. Radalla Pyry oli hieman liiankin innoissaan ja jouduin tosissani pidättelemään sitä ettei oltaisi menty vielä kovempaa. Itsellä ei ollut kelloa ja olen nyt treenannut täysin avoimen helpon temmossa, joten tuttarin vauhdin löytäminen oli vaikeaa! Nollilla vauhdikkasti kuitenkin päästiin maaliin ja no.. Kivaa oli molemmilla, ihana että hevonen jaksaa olla noin innoissaan! Jotenkin huomasin loppua kohden ohjien valahtelevan sormien välistä, mutta olin asialle niin välinpitämätön etten jaksanut tehdä sille mitään, huppista!





No, tavoite tavallaan saavutettiin, homma oli helppoa ja tiedetään varmasti että seuraava luokka on avoin helppo. Reissusta jäi vähän pettynyt fiilis, mutta ensi kerralla sitten taas paremmalla tuurilla ja taidolla! Huomenna Pyry saa palautua (tarvitseeko se vauhtimopo sellaista muka?!) ja käydään Lehmän kanssa hyppäämässä keskustassa. Keskiviikkona starttaan molempien tammojen kanssa Ypäjän keskiviikkomaastoestekisoissa, jee!

Siihen asti, kuulumisiin!

Kommentit

  1. Onnea puhtaasta maastosta! Koulua ja esteitä on kuitenkin helpoin treenata, kun niitä pystyy menemään talvellakin normaalisti ja kisata erikseen. Siispä on hyvä (ainakin omasta mielestäni), että onnistuminen tulee maastossa, jos täytyy valita vain yksi osa-alue, jossa se tulee. Toki toivotaan, että seuraavissa kisoissa saatte onnistumiset joka lajissa!

    VastaaPoista
  2. Tuo Niinisalon maasto on kyllä ihana. Ehkä pääsen sinne vielä itsekin joskus. Tintin kanssahan ei enää päästä kisoihin.

    Tsemppiä Ypäjälle!

    VastaaPoista
  3. Nää kypäräkamera-videot on ihania! Mua otti ihan mahanpohjasta välillä ;) Ja toi "Rauhotu pliiis!" oli paras ;)

    VastaaPoista
  4. Mua pelottais, että törmään puuhun :D. Se tosin ei taida olla hevosen kanssa mahdollista, mutta silti :).

    VastaaPoista
  5. Harmi ettei koulu- ja esteosuudet menneet tälläkertaa ihan putkeen, mutta maasto näytti sujuvan oikein mallikkaasti! :) Mikä kypäräkamera sulla on muuten käytössä?

    VastaaPoista
  6. Näitä kypäräkameralla kuvattuja maastoratoja on niin kiva kattoo, ihana kun puhut pyrylle:D tulee ihan semmonen fiilis että olis ite tuolla, vaikka en ookkaan koskaan hypännyt maastoesteitä. ja muutenkin kiva postaus, vaikka ei ihan putkeen mennytkään:)

    VastaaPoista
  7. Ihania nää sun videot ja tuo kun puhut Pyrylle :D Rauhotu pliis oli täälläkin paras repliikki :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov