Super hienoissa seurakoulukilpailuissa

WiuHun seurakoulukilpailut 25.7.2014

Näistä kisoista on pitänyt kirjoittaa jo niiin kauan, mutta kokoajan on olevinaan parempaa tai ainakin sykettä nostattavampaa tekemistä. En tiedä missä komerossa olen elänyt kun vasta hiljattain tajusin lukea kisajärjestelmän uudistuksesta. Huh, veret seisauttava uudistus tulossa, voisin siitä jopa postauksen verran avautua!

Nyt kuitenkin haluan avautua näistä aivan järjettömän upeista seuratason kouluratsastuskilpailuista. Heti pakko hehkuttaa että kaikki toimi erinomaisesti ja edes lämmin sää ei saanut missään vaiheessa oloa tuntumaan tukalaksi. Vaikka kisatakki hiosti, ei se paljoa menoa ainakaan hidastanut!

Aamulla heräsin aivan liian myöhään. Olin yön töissä ja koska pääsin luultua aikaisemmin ajattelin nukkua muutaman tunnin yöunet. No, voitte kuvitella, että kun sen aloittaa ei siitä tule loppua ja lopulta heräsin vasta 7 aikaan, vaikka piti jo ennen kuutta olla letittämässä Allia! Juoksin sitten sellaisella vauhdilla pukemaan ettei mistään meinannut mitään tulla.. Kaikki hukassa ja väärin. Allia aloin letittämään ja nopeasti sain nykeröt väsättyä, jopa vain yhdellä kumilenkillä, hyvä minä (yleensä tarviin siis vähintään 2 ettei ne heti räjähdä..)! Tuntui kuitenkin ettei onni ollut ihan puolellamme, sillä kun katsoin kavioita, huomasin että tamman kenkä oli aivan löysällä. Siinä tuli sitten muutama kirosana ja itkupotkuraivari..

Nopeasti soitin pajalle, joka aukesi juuri kahdeksalta. Meidän piti lähteä klo 8.30 ajamaan Halikkoon päin, sillä kisat alkoivat klo 11 ja olin ensimmäisten joukossa. Lisäksi ei ollut aivan varmaa kauan kisapaikalle ajaa. Onneksi saimme tamman heti pajalle ja lähdettiin vauhdikkaasti hevoset kyydissä ensin Ypäjän keskustaan. Pajalla kenkään lyötiin muutama naula lisää ja ei kun matkaan! Soitin matkalla että saatamme myöhästyä, että jos en ehdi ensimmäiseen "verkkaryhmään" siirretään minut sitten viimeiseen. 

Matkalla aloin kuitenkin katsomaan että jos olisin viimeisessä verkkaryhmässä menisi aika kiireiseksi Allin ja Pyryn starttien väli. Aikataulumme piti kuitenkin pintansa vaikka mutkia matkassa aamulla olikin ja oltiin ensimmäisinä kisaajista paikalla! Kello oli jotain vähän vaille kymmenen ollessamme perillä, joten kävimme rauhassa maksamassa lähdöt ja rupattelemassa niitä näitä.

Joskus kymmenen jälkeen mentiin laittamaan Pyryä kuntoon. Hieman siinä ääneen ihmeteltiin että ketään ei vielä ollut tullut paikalle, kellon lähestyessä kuitenkin jo yhtätoista. Kierrettiin hokit ja varustettiin herra rauhassa ja siirryin melko nopeasti verkkaamaan. Pikku hiljaa alkoi muitakin autoja saapumaan ja kellon lähestyessä yhtätoista olin vielä edelleen yksin verkassa. Sain kuulla että kaksi minun edeltäni olivat pois, joten olisin ensimmäinen lähtijä. Olin verkannut jo mielestäni ihan ok hyvin säähän nähden, joten vaikka minulle annettiin kymmenen minuutin lisäverkka-aika, ajattelin että olisi järjestäjienkin kannalta kiva jos päästäisiin aloittamaan kisat aikataulussa. Kahta vaille yksitoista siirryin siis radalle ravailemaan kevyesti ja tutustumaan kivan tuntuiseen nurmipohjaan.

Tuomari vielä kysäisi olenko varmasti valmis aloittamaan, mutta mikä siinä sitten enää vitkuttelemaan! Ei muuta kun pillin vihellys ja rataa aloittamaan. Ohjelmana meillä oli Pyryn kanssa Helppo B Nuorten hevosten kenttäohjelma 2003. Olin vasta ilmoittautumisen jälkeen tajunnut että Pyry meni Allia helpomman luokan, sillä tässä ohjelmassa kaikki siirtymiset ja tekeminen oli huomattavasti Helppo C:n ohjelmaa helpommat. No, tämä oli Pyrylle ehkä hieman helpohko ohjelma ja yleensä sen kanssa pääsee käymään niin että kun tekemistä on vähän, se villiintyy hieman enempi. Niinkuin kävi hieman tälläkin radalla. Mielestäni raviosuus oli melko kiva, erityisesti ylpeä olen sisääntulosta (8 "energinen, suora") ja keskiravista keventäen (7, "ryhdikäs, yritteliäs"). Laukassa hieman karkasi sitten se mopo käsistä, ohjelmassa oli paljon suoraan laukkaamista, missä Pyry kirjaimellisesti lähti vähän liiankin energisesti eteen ja sen takia pisteet hieman tipahtivat alun seiskojen jälkeen. 

Laukan mopon karkailun ja muutaman oman huolimattomuusvirheen takia pisteet laskivat, mutta saimme kuitenkin mukavat 62,5% ja se oikeutti ensimmäiseksi ei-sijoittuneeksi, eli 7. sijalle. Tietenkin hieman kismitti, että jos olisi taas hieman tarkemmin ratsastanut radalla, olisi pisteetkin olleet korkeammat. Mutta erityisesti jo yllä mainitut asiat ovat mielestäni osa radan "kohokohtia"!

Videollakin kuuluu kun siellä verkassa joku hieman "valittaa" kun olin jo aloittanut vaikka minulla oli kymmenen minuuttia aikaa. Itse taas ihmettelin hieman sitä että paikalle tullaan vasta kymmentä vaille sitä kellon aikaa kun kisat alkavat. Itse olen aina yrittänyt olla kisapaikalla vähintään tuntia ennen luokan / oman verkkaryhmän alkua. Silloin ei todellakaan tule yllätyksiä jos joku esimerkiksi on juuri jäänyt pois. Ei siis mielestäni ollut minun vika jos ei ollut ajoissa saapunut paikalle, vaikkei konkreettisesti minusta vaitettukkaan. Minä ainakin pyrin saapumaan ajoissa paikalle! Eikä tässä tapauksessa edes voi vedota kuumuuteen, meidän hevoset seisoivat ratojensa jälkeen ainakin puolitoista tuntia kopissa ja siellä oli viileämpi kuin ulkona. Vaikka koppi oli keskellä peltoa suorassa auringon valossa. Eli kyllä, siellä oli viileämpää kuin pihalla, en olisi uskonut!

Pyryn radan jälkeen aloin vilkuilemaan kelloa ja totesin että Allin starttiin oli aivan julmetun pitkä aika. Äiti kävi sitten kysymässä jos saisin siirryttyä alkuun. Koska luokan toinen lähtijä oli jäänyt pois, sain luvan siirtyä siihen. Kiirehän siinä tuli ja hokitkin sain vain puoliksi jalkaan. Pystyssä pysyttiin silti, helposti! Allin kanssa on vielä todella paljon hakusessa tuo verkka. Pyryn kanssa tiedän jo mitä kannattaa tehdä missäkin tilanteessa, mutta Allin kanssa olen ihan ulapalla! Niinisalossa tamma oli kiva ja kuuliainen, jolloin sitä olisi voinut ratsastaa vaikka ja kuinka. Nyt kuitenkin tammalla oli huomattavasti enemmän energiaa ja se sähläsi melko paljon. En saanut siihen oikein mitään tuntumaa, ei ratsastamalla enemmän enkä vaikuttamalla vähemmän. No, ensi kerralla taas tietää miten yrittää vielä paremmin ja toivoa että tammalla on taas vastaanottavainen "helppo" päivä ;)

Allin rata oli kyllä niin hakemista. Pätkittäin oli jo hyviä pätkiä, mutta en saanut sitä ollenkaan ratsastettua ihan rehellisesti läpi selän. Mentiin vähän sillain sieltä täältä hyvin. Allin radassa olen erityisen ylpeä keskiravista (7, tahti säilyy hyvin, saisi venyä enemmän) sekä kaikki ympyrät ja voltit olivat ihan ookoo (skaala 7-7,5). Allin kanssa kaikki on kuitenkin vielä aivan harjoittelua ja toivon että opin tässä kokoajan ratsastamaan sitä paremmin. Tamma on kuitenkin todella näyttävä kouluhevosena, joten en näe myöskään mahdottomana että joskus tulevaisuudessa kävisimme ihan aluekoulukarkeloissa ;)

Hienosti siis selvittiin tamman kolmannesta koulukisakokemuksesta! Tulokseksi saatiin 63,261% ja tällä päästiin sijalle 4! Aivan huisia, hieno tamma kerta kaikkiaan, molemmista seurakoulukisoista on nyt tuonut rusetin kotiin! Ja kaikista kouluradoistakin ollaan saatu  Sitten kun kuski vielä harjoittelee lisää ratsastamista niin eiköhän me vielä tästä jonkinasteiseksi kouluratsukoksi muututa!

Palkinnoksi saatiin ruusuke, ruusu ja hanskat - mitä ikinä ei voi olla liikaa!

Aivan huippu kisat tosiaan oli ja niistä yritin vielä jälkeenpäinkin kovasti kiitellä. Kiidettiin palkintojen jaon jälkeen kiireellä kotiin, sillä lähdin vielä illalla Helsinkiin bussilla. Meillä oli tosiaan Hippolan tapaaminen lauantana, mutta koska Onnibussi ei kulkenut niin aikaisin, päädyin menemään yksi helsinkiin. Se oli hyvä vaihtoehto, sillä Lauantai aamulla ratsastamaan Hukkakaura-nimisellä suokilla. Aivan järjettömän söpö eläin, joka laukatessa laukkasi enemmän ylös kun eteenpäin.. Oli kiva päästä välillä muidenkin hevosten selkään!

Erika ja hänen ratsunsa Retu, Hukkis ja meikäläinen!

Loppu lauantai menikin bussissa nukkuessa ja pari hevosta liikuttaessa. Pyryn kanssa käytiin vähän pidempi kärrylenkki ja meille muodostui pienoinen ongelma. Herra kulki kyllä todella mallikkaasti ravissa ja käynnissä välillä kun muistutti että pitää kävellä. Välillä se kuitenkin alkoi aivan järjettömän hankalaksi, heitti pään linkkuun vasemmalle ja lähti valuun ojaan. Siinä ei auttanut sitten mikään! Yritin ottaa tuen oikealle ohjalle ja pyytää eteen, mutta silloin se lähti vain kovempaa ojaan.. Kerran sain sen suoristettua, mutta kotitiellä se heittäytyi niin hanakasti linkkuun että oli pakko maastoutua ja kiskaista se takaisin keskemmälle tietä. Ei keksitty äidin kanssa yhtään mitään mikä siihen auttaisi (muuta kun jos istuu selässä niin pohje niin pirusti potkaisee oikean kyljen suoraksi. mutta kärryillä tämä on vähän hankalaa) ja nyt ollaa omistajan kanssa pohdittu ongelmaa ja toivotaan että ne näillä vippaskonsteilla aukeavat! 

Sunnuntaina Janni kävi vielä treenaamassa Pyryllä. En jaksa treenistä sen enempää kirjoittaa, sen verran voin avata että oli ihana huomata miten Pyry oli taas oma itsensä ja hyppäsi helposti ja varmasti Jannin kanssa 100-110 cm radan. Hyvällä mielellä lähdetään kohti Kisamatkalla-cupin finaaliosakilpailua!

Huh, nyt tuli aika paljon tekstiä, toivottavasti jaksatte vielä lukea!

Itse alan jännittämään cuppia.. Nukunkohan ollenkaan yöllä?!