Siirry pääsisältöön

Treeni intoa osa 3

Jatkoa postauksille treeni intoa osa 1 ja osa 2

täytekuva, Sykys 2014 West Wind Ranch

Päästään vihdoin kolmiosaisen treeni intoa-postaus sarjan viimeiseen osaan! Tässä osassa käsittelen keskiviikon treenikertaa kentälllä Pyryn kanssa. Ilmojen jäähdyttyä ja tehdessä maat kovaksi ja kävelykuntoiseksi, Pyry otti hieman kierroksia. Vaikka maa taas nopeasti suli hyvään kuntoon ja "rentoa menoa" ehdittiin menemään vain reilu viikko, tuntui että se kaikki tasaisuus ja rentous mitä ollaan viimeiset kuukaudet koulukilpailuissa kaivettu oli kadotettu. Niinpä kentälle mennessä tarkoitus oli hakea se tasaisuus takaisin ja työskennellä laukassa sekä tietenkin tehdä muutamia helppoja temppuja.
→ Rentous ja tasaisuus läpi treenin  
→ Jumppaavia perustehtäviä, voltteja, väistöjä 
→ Siirtymisiä, tasaista tukea. Malttia tekemiseen 
→ Laukkatyöskentelyä!  
→ Vastalaukkaa, laukka-käynti-laukka, laukka-seis siirtymisiä 
 Ensimmäinen tavoite kentälle päästessä oli kuulostella millaisella päällä se Pyry tänään olisikaan ja sen mukaan rakentaa mahdollisimman mukava ja tilanteeseen sopiva treeni. Minulla suurin ongelma Pyryn kanssa lienee se, että yleensä jään hinkuttamaan liian pitkäksi aikaa ravia ja jätän käytännössä laukkatyöskentelyn pariin ympyrään. Tämä oli varsin yleistä silloin kuin Pyryn laukka ei ollut työstettävissä ja se on jäänyt sieltä vähän kummittelemaan. Pikku hiljaa olen uskaltanut vaatia itseäni - ja hevosta - tekemään myös enemmän laukassa. Helppo A-tasoisissa luokissa laukkaa on jo suhteessa enemmän verrattuna Helppo B luokkiin ja jos joskus haluan siirtyä sinne A-han pitää sitä laukkaa tosissaan treenata. Joten tuumasta toimeen!

Kentälle päästessä hevonen tuntuikin yllättävän kivalta. Odotin itseasiassa jotain paljon pahempaa, mutta Pyry oli todella tasainen ja tukeutui hyvin kuolaimeen kuitenkaan painamatta. Aloitin tekemällä ravi-käynti-ravi siirtymisiä isolla kahdeksikolla koko kenttää käyttäen. Aluksi siirtymiset oli vähän töksähtäviä ja Pyry oli "yliherkkä" kaikille avuille, mutta muutaman siirtymisen ja kylmien hermojen kanssa onnistuttiin tekemään sulavia siirtymisiä niin alas kuin ylöskin. Tämän jälkeen siirryin viikon tehtävään (treeni intoa osa 1 löytyy tarkempi kuva), muuttaen kuitenkin tehtävää niin, että täyskaartojen sijaan ratsastin lyhyeltä sivulta pohkeenväistöä pitkälle sivulle, voltti hieman eteenratsastaen ja taas pohkeenväistöä. Eli kuten täyskaarrot, mutta tehden uralle paluun väistöllä.

Ensimmäiset väistöt Pyry yritti juosta apuja karkuun ja jättää takapään kokonaan pois. Korjasin ongelmaa enemmän rauhoittamalla ravia ja keskittymällä siihen etten istunnallani vaikuta liikkeen suuruuteen. Väistö oikealle onnistui toisella kerralla mallikkaasti ja kahden hyvän toiston jälkeen jäimme hinkkaamaan vasemmalle väistöä. Siinä Pyry hermostui nopesti, joka ilmeni juoksemisella ja pään ylitaipumisella. Jatkoin koko kenttää tehden vain vasemmalle väistön ja keskityin edelleen siihen että pidän oman istuntani tasaisena ja "ohjaan" väistön alkuun. Pian herra rauhottui ja tehtyämme tähänkin suuntaan kaksi onnistunutta väistöä annoin pienet välikäynnit.

täytekuva, Syksy 2014 West Wind Ranch

Tämän jälkeen siirryttiin laukka osuuteen. Ensin otin vain molempiin suuntiin kevyempää laukkaa kuulostellen miten laukka tänään pyörii. Koska Pyry vaikutti rennolta ja teki siirtymiset tasapainossa, päästiin jatkamaan treenisuunnitelmaa. Keskiympyrällä laukkaamista tuli noin parin minuutin verran per suuntansa. Tämän jälkeen siirryttiin vastalaukkojen pariin. Ensin keskiympyrällä hyvä rento laukka, siitä jatkoin täyskaarron ja suoraan toiseen täyskaartoon, jolloin suunta vaihtui taas myötälaukaksi. Tämä tehtävä tehtiin vasempaan laukkaan kaksi kertaa ja molemmat onnistuivat ongelmitta.

Oikeaan laukkaan syntyi ongelmaksi ennakointi ja poikitus. Laukka lähti pyörimään hyvin, mutta Pyry lähti ennakoimaan vastalaukkaa kuumuamalla ja poikittamalla melko rajusti vastalaukka kaarteessa kohti uraa. Korjatessani jalalla tuli oletettavasti laukanvaihto.. Niinpä tähän suuntaan jouduttiin hieman hiomaan enemmän, mutta kun pidin istunnan taas vakaana, kaulan suorassa ja jalan napakasti lähellä, Pyry suoristui kuin itsestään ja saatiin kaksi hyvää toistoa, hieman kuumuavalla hevosella tosin.

Tein vähän väärässä järjestyksessä tehtävät, sillä olisihan minun pitänyt muistaa se, että Pyry kuumii paljon vastalaukoista. Seuraavaksi kun aloin tekemään ensin muutaman laukka-käynti-laukka siirymisen ja sen jälkeen vielä käynnin sijasta seis, huomasi ettei herralla ollut malttia pysyä paikoillaan - edes sitä kuuluisaa 2 sekunttia. Itse siirtymiset tulivat yllättävän tasapainoisesti ja käyntiin siirtymiset olivat jo kohtalaisen helppoja. Pysähdykseen asti tehtäessä, tuli itselle hieman liikaa kättä ja liian voimakas istunta, minkä seurauksesta siirtymä ei ollut täysin tasainen vaan Pyry nousi hieman enemmän edestä kuin olisi tarve. Lisäksi pysähdykset olivat lähinnä "taas täysillä eteen" tai "jos ei eteen niin sitten taakse" tyylisiä. Eli malttia pysähdyksissä ei tänään ollut, mutta katsoin sen kuitenkin hieman läpi sormien, vaatien vain pienen odotuksen.

Koska treenit olivat kulkeneet täysin jo suunnitelman mukaan, en lähtenyt tekemään mitään suuria muutoksia loppuohjelmaankaan. Tein loppuun vielä siirtymisiä laukan sisällä, eli ensin hain hyvän rennon ja pyörean laukan, jota ensin kokosin "äärimmilleen" kuitenkin niin että laukka säilyi laukkana eikä romahtanut huonoksi. Sen jälkeen lisäsin laukkaa reilusti keskilaukkaan ja tästä uudestaan kooten aivan pieneen laukkaan. Helppo A:n radoilla tämä on ollut ehkä suurin kompastuskivi, joten odotin että tätä saadaan tovi hioa. Yllätyksekseni se meni kuitenkin todella helposti ja "koottulaukka" pysyi myös hyvin kasassa. Olin siis uskomattoman tyytyväinen, miten paljon laukkatyöskentelyä tänään saatiin taas eteenpäin!
→ Kentällä olo aika kokonaisuudessaan noin 45 minuuttia
Loppuun rennosti eteenalas ravia ja paljon taputuksia herralle. Ja sai se sitten palkinnoksi laukata suoran kotiinpäin hieman reippaammin, niin hyvin se taas kulki. Ei ollut siis pelkoa aikaisemmasta yliherkkyydestä / energisyydestä, vaan herra käytti kyllä kaiken energian juuri oikeaisiin asioihin, huippua!

Näin pääsimme viikon sileätreenipostausten loppuun, mitä piditte?

Kommentit

  1. Tykkäsin paljon tälläisestä kattavammasta treenikertomuksesta! Liian usein etenkin koulutreenit sivutetaan blogeissa tyylillä "Menin sileällä, oli kiva" ja estetreeneistä enemmän matskua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hyvä jos tykkäsit! :) Yleensä minulla ainakin on enemmän materiaalia estetreeneistä minkä takia ehkä tuo koulupuolen kirjaaminen jää vähemmälle.. valitettavasti :)

      Poista
  2. Tää postaus oli tosi mielenkiintoinen, sillä kerroit mitä hevonen teki ja miten korjasit virheitä! :)

    VastaaPoista
  3. btw eikös se ole treeni-intoa, ei erikseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ja tähän viime postauksessa vastasinkin mistä voi käydä enemmän lukemassa tästä kosmeettisesta kirjoitusvirheestä ja sen myötä huonosta äidinkielestäni :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov