Siirry pääsisältöön

Koulubaanailua Justiinan kanssa

Pitkästä aikaa sain taas Justiinastakin hieman kuvia blogiin, kun Pilvillä oli luppoaikaa ja hän tuli sitten työpäiväni jälkeen kuvailemaan Aleksin kanssa.


Olin suunnitellut itselleni täydellisen minuuttiaikataulun torstaille - ja perjantaille - mutta kumma kyllä, onnistuin oikein ovelasti tekemään kaikki vähän myöhässä. Kuten aamulla heräsin klo 5.58 kun töissä piti olla klo 6. Töissä sitten olikin kamala kiirus, joten en päässyt suunnittelemassani aikataulussa lähtemään ja taas kaikki venähti.

Lisäksi töissä sattui pieni työtapaturma, kun onnistuin jättämään jalkani pihatrukin oven väliin. Meillä on töissä siis ihan tälläine perus vastapainotrukki. Trukin ovessa sisäpuolella on sellainen metallinen läpyskä joka suojaa ettei jalka pää ns. tipahtamaan tuohon portaalle mistä pääsee trukkiin. Lisäksi ovessa on sellainen palautusvieteri, eli "lyö" oven kiinni ilman että sitä tarvitsee laittaa. Olen kertaalleen jättänyt jalkani siihen oven väliin ja voin sanoa että sekin sattui. Tänään sitten vielä erittäin puuskainen tuuli teki kepposet. Olin hyppäämässä normaalisti trukkiin ja nostamassa juuri toista jalkaa sisälle kun tuuli tempaisi koko oven vauhdilla jalkaani. Kyllä näkyi hetken aikaa tähtiä ja meinasi kyyneleet tupata silmiin kun kirosin viisi minuuttia kipua. Kuinka ollakkaan osui sitten suoraan nuppuluuhun ja se paisui samantien kolminkertaiseksi ja väriltään mustaksi.

Juoksin - eli toisin sanoen klenkkasin - hakemaan heti buranaa ja soitin lääkäriajan. Töissä ollaan pirun tarkkoja työtapaturmien suhteen ja haaverit pitää aina näyttää lääkärissä. Varsinkin kun en pariin tuntiin pystynyt varaamaan painoa jalalle. Kohta kuitenkin kipu tuntui - kiitos kipulääkkeen - hälvenevän ja jatkoin hyvillä mielin työpäivän loppuun. 

Työpäivän jälkeen  vaihdoin tallivaatteet ja puin saappaat. Taas pääsi muutama ärräpää kun laitoin saappaan, nuppuluu otti kokoajan kiinni saappaaseen, joten niiden kanssa käveleminen oli ihan tuskaa! Onneksi Pilvi oli auttamassa ja laittoi Justiinaa kuntoo mun kierrellessä ympäri vitosta ettimässä justiinan satulahuopia. Lopulta kyllästyin etsimiseen ja jävin keskustasta ostamassa uuden huovan niin pääsin ratsastamaan.

Itse ratsastuksesta ei ole oikein kerrottavaa. Jusu oli vapaapäivä jäljiltä hieman jäykkä, joten tein paljon vain perusjuttuja, muutamia siirtymisiä, paaaaaaaljon voltteja ja ympyröitä eri temmoissa ja ihan vain tasaista tuntumaa. Tosiaan saappaiden päälle oli ihan turha edes yrittää kannuksia joten menin ilma niitä.

Työskenneltyäni tarpeeksi, otin vielä koko kettää ympäri isompaa laukkaa, kyllä tamma nautiskeli" Mutta kuten sanoin ettei mitään oikeaa kerrottavaa ole, saatte tyytyä tälläiseen kuvapainoitteisempaann postaukseen.
















Nyt pakko mennä höyhensaarille, huomenna jatkuu minuuttiaikataulut!
ja kiitos jälleen Pilville upeista kuvista!

Kommentit

  1. Haha naurahdin tuolle kun jouduit uuden huovan ostamaan :D hienon kyllä ostit ;) Aika mielenkiintoisia taitaa olla siun päivät välillä :p ihania kuvia taas kerran ja mukava postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisiis mukava postaus siinä mielessä miten se on kirjoitettu, mutta eihä esim tuo jalan juttu ollenkaa mukava juttu oo!

      Poista
    2. Aina on hyvä syy ostaa uusi satulahuopa ;)

      Itseasiassa nauroin ihan hulluna koko postausta, vähän on tullut väsyneenä kirjoitettua, on mielettömästi ajatus- ja kirjotusvirheitä, haha :D

      Poista
  2. Vähän ottaa kuvissa silmiin sun ratsastusasentosi, ei näissä kuvissa ehkä parhaimmillaan. Mutta hieno heppa! Ja sulle tuntuu tapahtuvan, koitapa nyt parantua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nyt meni vähän ohi, mikähän näissä kuvissa (missä kevennän tai menen kevyttä laukkaa) on niin kamalaa :D Ei sitä joka kerta (varsinkaan vieraammilla hevosilla) muista keskittyä 100% istuntaan, varsinkaan kun se on heikoinlenkki muutenkin.

      Argh, ehkä provosoidun nyt pienestä, mut olipas pakko silti sanoa. On tässä blogissa pahempaakin istuntaa nähty, haha :D

      Poista
    2. Lähinnä nuo kuvat kun katsot alaspäin ja koko yläkroppa lysähtää. Ei omakaan istunta mikään paras ole mutta kovasti sitä yritän parantaa. Äläkä provosoidu, kommentilla ei ollut tarkoitus loukata.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov