Siirry pääsisältöön

Ihana syksy

Kun kaikki on vaan niiin ihanaaa. Aikaisempien vuosien kaamosmasennus ei ole vieläkään päässyt iskemään minuun. Viime viikolla laukkasin yön pimeässä Allin kanssa tuttua maastoreittiä otsalampun valossa. Kyyneleet valui ilmavirran takia pitkin poskia ja olin onnellinen.

Viikonloppuna olen saanut sellaista heppaterapiaa että olen varmasti vielä koko loppuvuoden onnellinen. Pääsin vihdoin kärryilemään! Minua on jo varmaan pari kuukautta himottanut hypätä kärryille! Kuitenkin Mollan toipumisen takia ja keväällä kun Pyry kärryineen kävi ojassa, ei ole ollut mahdollisuutta siihen. Nyt kärryt on kunnostettu ja poni viimisen päälle tikissä.. Joten pääsin kärryilemään! Oltiin reilu tunti lenkillä, hölkättiin, ravattiin kovaa ja lopuksi käveltiin julmetun pitkä pätkä kotiin. Ja hymyilin, sillä olin onnellinen.

Lauantaina suunnattiin myös neiti Lehmän kanssa kentälle koulutreenien merkeissä. Minulle tuli sellainen ahaa elämys taas että oksat pois! Yhtäkkiä nautin laukkaamisesta, sillä se onnistui. Pistin itseni töihin ja vaadin sekä itseltäni että hevoselta sellaista työskentelyä että molemmille tuli hiki.  Kuitenkin, kuten sanoin, onnistuin. Kyllä sai sitten ylpeä ollakin! Vaikka tosin käytiin myös kahdella jalalla (!!) mitä ei ole aikoihin tapahtunut. 

Tämä epämääräinen typeryys jatkui tänään maastossa kun en antanutkaan neidin laukata heti kun laukkasuora aukesi eteen. Varovaiseksi tässä on ruvennut, piti tilata heti kraniohoito ja sitten mennään tarkastamaan satula. Kaiken varalta. Mutta lisää onnellisuuden aihetta on myös siinä, että maastossakin kuljetaan jo oliivilla! Ja mennään reippaasti, ei mitään hissuttelua. Ihanaa!

Pyry kävi myös tänään kentällä. Ihan sellaiseen fiilikseen emme päässeet kuin Lehmän kanssa tuli koettua, mutta pakko sanoa että on tuo hevonen niin super. Kraniohoito tilattu myös Pyrylle, laukka on hieman ponnetonta, joten osaisin odottaa jotain jumia siellä täällä. Eikä mikään ihmekkään kun ollaan vasta palaamassa sairaslomalta. Kentällä avojen, sulkujen, väistöjen, tuhansien ympyröiden ja vastalaukkojen jälkeen oli lupa baanattaa laukkasuoraa. Vesi valui silmistä ja hymy nousi korviin. Että minä rakastan tätä.

Vieläkö jaksan hihkua? Oi kyllä! Päästiin taas Miinan kanssa pitkästä aikaa lenkille. Äiti on sitä nyt ehtinyt liikuttaan kuten myös Pikku-Jenna, mutta itse en ole ehtinyt pyörälenkille sen kanssa kun viimeksi pari viikkoa sitten. Aivan uskomatonta. Ponin kunto on noussut silmissä ja tänään lenkki mentiin niin vauhdikkaasti että meinasi pyöräilijä, eli allekirjoittanut jäädä kokonaan jalkoihin. Hiki virtasi ja hymy oli jälleen herkässä. Kyllä siinä ponissa on sitä jotain.

Aivan järjettömän ihanaa alkavaa viikkoa kaikille lukijoille!

Kommentit

  1. Olipa ihanaa lukea! Tuli hyvä fiilis itellekin. :) Oot kyllä onnellisuutta jo ansainnutkin, varsinkin kun teillä on ollut noita vastoinkäymisiä jo aivan liikaa.

    Mullakin oli eilen niin onnistunut ratsastus oman hevosen kanssa että hymy ei häviä varmaan loppuvuoden aikana! Kuljen siis typerä kestovirne naamalla. Ja tasaisin väliajoin hehkutan jolleki kuinka upea heppa on. ;)

    VastaaPoista
  2. Kylläpä tästä tuli itsekin hyvälle tuulelle!:)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov