Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2015.

Pienen pieni grafiikkainnostus!

Aina tasaisin väliajoin innostun tekemään kaikkea kivaa koodailusta kuvankäsittelyyn ja taas on se hetki. Myönnettäkööt, että tämän kiireen keskellä ei ehkä moisia kannattaisi niinkään tehdä, mutta minkä sille innostukselle voi. Niinpä voisin pistää pienen grafiikkapajan pystyyn! Teen oikeastaan kaikenlaisia muokkauksia. Voin tehdä pelkästään bannerin blogiin tai muokkailla koko ulkoasun. Koska aika on rahaa, joudun valitettavasti ottamaan pienen korvauksen. Kerro siis ohjeita antaessasi osallistutko pelkästään tähän pieneen grafiikkaskabaan joka nyt julkaistaan vai onko kiinnostusta myös "maksulliseen" versioon. Polkuhintaanhan nämäkin lähtevät, sillä teen tätä vain ja ainoastaan huvin ja urheilun vuoksi. Teen niin sanotusta "vapaalla kädellä" kuin myös tarkemmillakin ohjeilla. Suurin vaikuttava tekijä on inspiraatio, jota tällä hetkellä on paljon. Inspiraatiota auttavat myös laadukkaat ja monipuoliset kuvat. Ja tietenkin jos sinulla on joku oiva idea mill

Monta päivää täysin koneetta

Taitaa olla jonkinlainen saavutus sekin. Onhan puhelimella tultu vilkaistua blogia ja facebookkia, mutta koko viime viikonloppuna en avannut ollenkaan tietokonetta, en edes katsoakseni elokuvaa. Enkä vielä maanantainakaan! Kuitenkin, koska vielä olisi yksi jännä kilpailutarjolla, ajattelin että nyt on aika jo avata suu myös blogin puolella. Viikonloppuna talvi yllätti. Tai ei se minua yllättänyt, mutta tuli. Kerralla. Olin pe-la välisen yön töissä ja voin sanoa että hartiat olivat aivan jumissa. Siihen "ensimmäiseen" talvikeliin kun yhdistettiin kulkupelin erittäin huonot renkaat ja kanssa autoilijat jotka eivät uskaltaneet edetä oli soppa melkein valmiiksi keitetty. Luojalle kiitos selvisin aamuyöstä kotiin ja hetkeksi jopa nukkumaan. Maanantaina meninkin lyömään nyrkkiä pöytään ja vaadin työkaaraan uudet vetopyörät ja nyt kun siihen ne saatiin... Kyllä kelpaa huristella! Lauantaina heräsin kolmeen herätyskellooni sammuttaen ne kaikki. Soitin heti varttiyli 9 äi

Ei hevosista voi valita

Sain kysymyspostausta tehdessäni kysymyksen (sivuhuomautuksena, kyllä ne kaikki loputkin vastaukset on tulossa) jossa kysyttiin yksinkertainen, mutta täysin mahdotoman vaikea kysymys: kumpi, Alli vai Pyry? Onko siihen edes todellista vastausta? Kun ostan hevosen, minulla on yksi päämäärä; luotani sen ei tarvitse enää lähteä pois. Haluan rakentaa hevosten kanssa sellaisen ystävyys-luottamussuhteen, että se kestää aina niin pitkälle kuin aika siitä jättää. Toisaalta se on erittäin rankkaa, sillä suurimman tuskan tunteen tuo se kun joutuu jostain niin upeasta kuin parhaasta ystävästään luopumaan. Mutta toisaalta, silloin ollaan saatu viettää yhdessä niin monta vuotta kuin vain meille on suotu. Sen takia kysymykseen vastaaminen on hankalaa. Jos tulisi sellainen tilanne, että minulla ei olisi enää mitään mahdollisuutta pitää hevosia kotitallissa, tarkoittaisi se sitä että minun hyvin todennäköisesti pitäisi luopua jommasta kummasta hevosesta. Tapauksessa missä "kaikki"

Kiitos

Olen sellainen semi-innokas blogien seuraaja. Yleensä luen blogeja töissä lastausaikana kun on aikaa tai kännykällä silloin kun kävelen alku- tai loppukäyntejä. En kuitenkaan ehdi seuraamaan aktiivisesti, vaan yleensä vierailen tietyissä blogeissa tasaisin väliajoin lukemassa useamman postauksen kerralla. Jotkut blogit ovat saaneet niin koukkuun, että kerta toisensa jälkeen niihin palaa lukemaan. Koin huonoa omatuntoa siitä, etten ole aktiivinen kommentoija. En usko että suurin osa blogeista joita luen edes tietää että luen niitä, niin epäaktiivinen olen kommentoimaan ja kertomaan mietteitäni. Yleensä vain luen postaukset mielenkiinnolla ja pohdin, että ompas tämä koukuttava blogi. Eikä kirjoittajalla ole aavistustakaan siitä, että olen sitä mieltä. Tähän piti saada muutos! Kun miltein kaksi kuukautta sitten vaihdoin ruusuketoimittajaa, minulle jäi ylimääräisiä ruusukkeita. Pohdin, mihin voisin laittaa ne eteenpäin ja muistin erään lukijan kommentin jossain ruusukepostaukse

Maailman kamalin istunta

Arvonta päättynyt!! Onnea Anna-Stina (lansukoira@hotmail.com), sinulle on laitettu sähköpostia! Avoin kutsu Playsson.netin järjestämälle Aira Toivolan istuntaklinikalle ! + ARVONTA postauksen tälläkin kertaa kuvittaneet Pilvi & Aleksi // http://pilvipisara.kuvat.fi // KIITOS! Joskun oli istunta siedettävä. Silloin 2012-2013 vuosina kun oikein jaksoi pinnistää ja istua hienosti. Silloin tuntui että jostain oli saatu kiinni ja matka oli ylöspäin. Istunta on sellainen asia mikä romahtaa jos sitä ei jaksa huoltaa. Minä en jaksanut. Ei ollut aikaa eikä rahaa. Tai sitten olin vain laiska. Jossain vaiheessa vain huomasin että en osaa istua. Tai sitten se tuli korostumaan sen jälkeen kun Alli saapui taloon. Kun ei vaan osaa istua - ja sekös vasta harmittaa. Tiedän että hyvä istunta on avain siihen, että pystyy vaikuttamaan hevoseen paremmin. Olenhan vuonna 2012 käynyt aktiivisemmin Aira Toivola n istuntatunneilla. Se ensimmäisen tunnin jälkeinen oivallus kuin hevonen li

Ken on heistä kaikkein kaunein..

Viikot on uhkaavasti vierineet eteenpäin, mutta nyt on silti aika palata lokakuun viimeisenä päivänä vietettyihin Miinan rotunäyttely debyytteihin. Olen niiin onnellinen ja iloinen miten Miina sai hyvän arvostelun, vaikka kylläkin neiti oli hieman liian menossa tällä kertaa ja esimerkiksi seisominen oli täysin.. mahdotonta! Kaikkihan alkoi jo perjantaina, jolloin illalla käytiin Herkun tallilla pesemässä poni. Siellä se oli helpompi kestä kuin kotona, koska kotona tulee vain kylmää vettä ja pesupaikka on pihalla. Pesu meni kuitenkin tosi myöhäseksi, mutta saimme kuin saimmekin sen puhtaaksi! Aluksi mieitin että pitääkö sitä pestä ollenkaan, mutta heti kun auringon säteet osuivat siihen se oli ihan likalaikuissa. Seuraava huoli meillä oli, että ehtiikö se kuivumaan aamuun mennessä. Kuitenkin jo melkoinen karvapallero tuo poni, joten hieman jänskätti. Aamulla kävin tekemässä aamutallin ja samalla vilkaisin Miinan tilanteen. Pieni "iik" siinä pääsi kun se oli edelleen h

Löydä meidät BLOGIEXPO 2015!

Jee, aivan huikean kamalan innoissani taas olen! Tässä postauksessa tulee nyt aika suurella kädellä joulukuussa järjestettävän Blogiexpon hypetystä, mutta ennen sitä pitää tietenkin kertoa että miksi me siellä möllötellään omalla ständillä . Noniin arvonlukijat hieman rumpujen pärinää ja sitten...: Oon niin innoissani!!  Toteutan yhtä suurimmista haaveistani, kun nyt on virallisesti lyöty kättäpäälle Pilvenmäen raviradan kanssa. Kun sekä Dressage Battle, että Derby junnasivat paikallaan yhteistyöseuran puuttuessa olin jo luopua toivosta. Kun sitten kesän lopulla mennä kohellettiin ympäri ämpäri mätsäreitä, tajusin että se voisi olla sellainen mitä pystyn itse järjestämään! En ole riippuvainen seurasta, vaan kunhan kaivan omaa kuvettani saan takuulla tilat järjestymään. Sähköpostin aktiivisen vaihdon jälkeen saimme vihdoin lyötyä päivän lukkoon! Askeleen kohti lähempänä unelmaa ja miettikää, vain 7 kuukautta enää jäljellä! Kyseessä on siis kaikille hevosille ja poneille

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Materialismionnea ja muita kuulumisia

Täällä tapahtuu taas niin paljon kaikkea, niin lyhyessä ajassa ja vielä kaiken lisäksi tuntuu että kiire on pirunmoinen! Olin viime viikolla pekkasilla ja ajattelin että silloin ehdin tehdä kaikki rästihommat ja sen lisäksi vielä päivittää blogia ainakin 10 kertaa päivässä ja kirjoittaa ennakkoon kaikkea valmiiksi. No, lopulta viikko meni juostessa paikasta toiseen päättömästi, heti maanantaista perjantaihin ja siitä vielä viikonlopunkin yli.. Nyt ajattelin tässä teille muutaman laadukkaan puhelin kuvan kanssa kertoa viime viikon ja tämän alkuviikon kuulumisia! Tiistaina lomaviikon kunniaksi lähdin ajamaan meidän oman firman autoa Tampereelle. Ei tehty siis kuin sellainen pieni nopea keikka, että kävin purkamassa kamat kyydistä ja huristelin takaisin. Lähdin kuitenkin jo iltapäivästä ja tulin illan korvilla takaisin, joten päivä meni yllättävän nopeasti ohi.  Keskiviikkona kävi vihdoin kraniohoitaja! Olisin halunnut saada jo aikaisemmin sen meille, mutta koska juuri kun otin

VONP - Vakavasti Otettava NäyttelyPoni

Kiiltävä musta, shetlanninponin kokorajoilla huiteleva raamikkaan ryhdikäs upeasti liikkuva, viimisen päälle kiilloitetuissa varusteissa, esiintyvä Vakavasti Otettava Näyttely Poni. Mistä tälläinen VONP on tehty? Kun olemme astuneet Miinan kanssa näyttelypiireihin debytoimalla Loimaan Rotunäyttelyissä (tästä tulossa oma postaus heti kun saan muistokuvia!) hienolla arvostelulla, olen ehdottomasti pätevä ja tietoinen siitä, mitä on omistaa Vakavasti Otettava NäyttelyPoni. Ja lisäksi vielä olla itse Vakavasti Otettava NäyttelyPonin Omistaja.  Huomioithan että tämä postaus on kirjoitettu pilke silmäkulmassa. Vakavasti Otettava NäyttelyPoni tulee ehdottomasti olla hyvä sukuinen. Sen vanhempien pitää olla hyvin palkittu kaikissa kissanristiäisissä ja serkun kummin kaiman velipuolen olisi myös hyvä olla menestyjä. Ponin nimessä tulee olla kuuluisan menestyneen kasvattajan etuliite, jotta se varmasti huomataan ja huomioidaan. Vakavasti Otettava NäyttelyPoni aloittaa näyttelyid