Siirry pääsisältöön

Viikon kuulumisia


Täällä ollaan edelleen! Viikot vierii aivan hurjaa vauhtia ja herranen aika kun juuri tajusin, että ollaan oltu jo kuukausi täällä! Hurjaa, koska enää 11 kuukautta jäljellä, huh. Joka tapauksessa paljon on ehtinyt viikossakin tapahtua. 

Yksi iso muutos oli se, että Shila myytiin viime viikolla. On muuten hassua miten paljon ehtii muutamissa viikoissa kiintymään hevosiin ja niistä tulee ihan omia mussukoita! Shila hiittasi vielä tiistaina ja se itseasiassa näytti todella paljon paremmalta lämmitellyssä ja hiitin alussa, mutta oli tosi huono itse hiitissä (rikkoi laukalle) ja Marty lopettikin hiitin kesken kun ei siitä sitten loppu peleissä mitään tullut. Otin kuitenkin kuvia ja voin ainakin näiden kuvienkin perusteella todeta että näytti kyllä paljon paremmalta näissä kuin aikaisemmissa! Ja jalatkin olivat priimat hiitin jälkeen joten voin taputtaa itseäni ylpeänä selkään.




Hiitin jälkeen asiat Shilan suhteen etenivätkin nopeasti, sillä en iltapäivällä (kello taisi olla yhden pintaan) ollut ehtinyt hoitaa kaikkia hevosiani pois kun joku hiippari hiipparoi mun käytävällä ja tsekkaili Shilaa. Otin sen käytävälle pällisteltäväksi ja se ostaja kyseli minulta kaikenlaista tammasta ja kehui miten hyvältä se näytti. Ja lopulta sitten ennen kahta taisi olla jo hevonen lastattuna koppiin ja kohti uutta kotiaan.

Täällä on kyllä tosi jännä myyntikulttuuri! Jo siis sen takia, että nää hevoset menee ihan hetkessä kaupauksi. Meiltä myytiin yksi varsa ihan viikon sisään ja nyt Shila ihan parissa tunnissa! Ja mää olin ihan tippa linssissä kun se lähti, vaikka joo tiedänkin ettei ole mitään järkeä tälläisellä tallilla pitää huonoja hevosia. Bisnestähän tämä on, eikä tällä muuten elä ja se vain menee niin. En ole siitä katkera, mutta toki tämä eka passin menetys kolahti ja jäi varmasti mieleen, vaikkei sen "huonous" minusta kiinni ollutkaan.

Maahan ei silti ehditty jäädä makaamaan, sillä seuraavana päivänä lähdettiin New Jerseystä hakemaan kolme lomalta palaavaa hevosta farmille. Lisäksi keskiviikkona yksi meidän työntekijöistä oli saanut potkut, eli kun oltiin tultu takaisin kotiin joskus puolen yön aikaan huomattiin viesti missä oli tämän työntekijän kaikki hevoset jaettu uudestaan ja lisäksi ne meidän kolme tuotua hevosta jaettu. Tämä siis tarkoitti lähinnä sitä, että nyt minulla on 7 passia. Johnny, Domain, Rocco, Roadie ja Inxs on edelleen ja niiden lisäksi uusina passeina on minulla Chili eli 2-vuotias ravuritamma Chilicheatum ja 2-vuotias ravuriruuna Big Hero. Hauska sattuma sinänsä, että näistä Shilalla ja Chilillä on sama isä!

(Crazy) Domain aamuhölkällä muutama päivä sitten. 

Tässä vielä uusi passini, 2 vuotias Big Hero hiitillä

Viimeiset kaksi päivää onkin ollut vähän kiireisempiä ja "pidempiä" kun Jenny on ollut raveissa ja olen ollut vähän kuin vastuussa hevosten uittamisesta (tai siitä, että joku sen tekee jos minä en) ja samalla hölkkäillyt pari hevosta. On hauska kyllä päästä välillä radalle pois tallin hälinästä, vaikka ei minua yhtään haittaa pelkästään sielläkään olla, sillä hommaa riittää! Keskiviikkona ehdin myös ratsastamaan Angelin (N Angel Among Us), joka on muuten juossut pirun hyvin nyt, sillä se on voittanut nyt viimeiset kolme (ja yhdessä ollut toinen) starttia putkeen! Ihan superkiva tamma ratsastaa, oppii uusia asioita tosi nopeasti ja sen kanssa on tosi hauska touhuta. Tällä viikolla myös - molemmat minun ykkössuosikkeja juoksevista - My Cherry Pie - tamma juoksi toisen voiton putkeen, ja Wisenheimer oli hienolla juoksulla toinen! Niin ja peitsari Oneida Blue Chip juoksi tänään u-p-e-a-n voiton! Ei siis mitään huonoja tuloksia tällä viikolla :)

Tallin stara, Wisenheimer on aivan mielettömän hieno näky juostessaan!

Mutta siinähän sitä. Päivät kuluu aikalailla ripeästi ja kohta varmaan vielä kiireisemmin kun Jenny ja Marty lähtee lomalle ja jäädään jonkinlaiseen päävastuuseen hevosten elämisestä täällä. Heh, ehkä me selvitään siitä! Mutta ei muuta kun seuraaviin kuulumisiin! Edelleenkin saa kysellä jos jotain tulee mieleen, tuntuu etten osaa kertoa mitään erikoista jos sitä ei huomaa kysyä, joten jos joku mietityttää niin kysymään vaan!

Kommentit

  1. Ehtisitkö joskus tehdä postauksen jonkun sun passin varustuksesta? Mielenkiintoisen näköisiä vermeitä kuvissa, eivät ole maallikolle tuttuja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo voin toki tehä! Etenkin kun mun peitsari alkaa viittaan niin sillä on kans hauskoja vermeitä ni koitan sit saada tehtyä! :) täällä tosiaan on tosi paljon erilaisia varusteita mitä Suomessa (tai siis paljon siis myös sanoja, mutta myös käytetään paaaaljon semmosia varusteita mitä Suomessa käytetään paljon harvemmin). Mutta tosi hyvä idea, toteutan kyllä heti kun passit treenaa :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov