Siirry pääsisältöön

Amerikan passit esittelyssä: Ontheroad De Vie


Ontheroad De Vie
"Roadie"
s. 2012 - Ruuna - lämminveriravuri
om. Melander Racing Inc & Brian Clark
i. Holiday Road - e. Malkaseltzer
passi marraskuu 2017 →

Koska en ollut ihan varma, miten toteutan tämän passien esittelyn ja kuinka paljon kerralla niitä esittelen, päätin, että nyt otetaan sitten hevonen kerrallaan! Saadaan ainakin sitten kunnon esittelyt kaikista ;) Toisena suurena ongelmana minulle tuli kun en keksinyt oikein mitään järjestystä missä olisi nämä esitellyt. Minulle kun tuppaa melkein kaikki olemaan niin tärkeitä, ettei oikein niitä raaski paremmuusjärjestykseenkään laittaa. Mutta sitten päätin aloittaa niistä hevosista jotka ovat olleet minulla kauiten ja niinpä Roadie pääsi ensimmäisenä esittelyyn!

Roadie on.. Omalla erikoisella tavallaan hirveän kiva hevonen. Siinä ei ole mitään suurta vikaa noin ulkonäöllisesti, mutta se on näin talvella kuitenkin oikea karvaturri.. Sillä on aivan varmasti puolen metrin villahousut jalassa! Roudie on jo hieman iäkkäämpi ravuriherra, mutta on nyt vasta palannut kuntoutuslomalta radalle ja menee Qualifierseihin (eli käytännössä vähän koelähtötyyppiseen) Maaliskuun ensimmäisellä viikolla, jos kaikki menee niinkuin on suunniteltu.

Roadie on ollut minun passini koko tämän ajan kun olen Amerikassa ollut. Aluksi en tykännyt siitä sitten yhtään, sillä se on vähän sellainen liiankin herkkä kaveri. Sen kanssa pitää olla todella varovainen, mitään äkkinäistä tai normaalista poikkeavaa ei saa sen kanssa tapahtua. Esimerkiksi jo ihan riimun pois ottaminen päästä karsinassa voi olla todella hankalaa, jos sitä ei ota ihan rauhassa. Luonteeltaan se on siis vähän sellainen aran puoleinen, sanoisin tosin että myös hieman sellainen hätäinen ja sitä kautta vähän varomaton. Nykyään se on minun mussukkani siinä missä muutkin minun superihanat passini ovat!



Roadie mursi jalkansa (olen kyllä kysynyt sen monta kertaa mikä jalka, mutten kuollaksenikaan muista.. jompi kumpi takanen jostain vuohisen tuntumasta kuitenkin) keväällä 2017, joten se on ollut kuntoutettavana koko kesän ja vielä pitkälle syksyyn. Radalle ruunan ruppana palasi mielestäni vasta joulukuun alussa. Sitä ennen se ui joka ikinen päivä (miinus sunnuntait) 7 minuuttia päivässä ja kävi toki aamulla kävelytyskoneessa.

Roadie on yksi niistä hevosista mitä en ole ikinä ajanut ja en edes kovasti hingu ajamaan. Nyt se on jo radalla hieman rauhouttunut, mutta kyllä se veikin melkein kaksi kuukautta! Se on ollut hieman turhan villi radalla ja Petran sanoin "jopa sellainen turhankin vaarallisen tuntuinen". No. Sen luonteen tuntien uskon kyllä että se onkin ollut vähän turhan säpäkkä radalla. Nyt se on viimeiset hiitit juossut aivan mielettömän hyvin, joten nyt toivotaan ettei se ehdi rikkomaan itseään ennen ensimmäisiä raveja!

Roadie hölkkää radalla aina tarvittaessa jolloin se käyttää sekä korvahuppua että kokolappuja suitsissa. Sitä hölkätään yleensä minibitillä tai joskus lassolla. Hiitillä se käyttää minibittiä. Suojina takana normaalit ravisuojat ja polvisuojat. Ainakin 3-4 kertaa viikossa Roadie ui, 7 minuuttia per päivä. Hiittejä sillä on 1-2 kertaa viikossa.



Heräsikö kysymyksiä Roadiesta?
Nyt jos koskaan on hyvä aika kysyä! :)

Kommentit

  1. Kiva postaus! Mikä on minibitti ja lasso?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minibit on normaalin nivelkuolaimen näköinen (Tai suu osaltaan kierteinen) ohut pieni kuolisin, joka laitetaan Kupiainen taakse tehostamaan vaikutusta. Lasso taas on kuminen tai nailoninen pätkä, joka kiinnitetään ohjaan kierretään leuan ympäri toiseen ohjaan. Se taas tehostaa kuolainta ja tuo painetta leukaan :)

      Poista
  2. Ihanaa kun jaksat kirjoitella sieltä! Ja vieläkin vähän ihmettelen että koit kääntymisen ravi-ihmiseksi :) Mutta se on vain hyvä juttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiva kuulla että vielä luetaan :) en mä nytten tiedä kääntymisestä, mutta joo en mäkään aina ihan ymmärrä miten tässä näin kävi :D

      Poista
  3. Minua kiinnostaisi kovasti kuulla lisää yleistä tietoa noista passihevosista ihan kokonaisen postauksen verran. Suomessahan ei kai passia ajeta ollenkaan eikä sitä pidetä toivottuna askellajina vaan peitsaamisesta pyritään eroon? Minkä rotuisia hevosia nuo ovat? Miten ne päätyvät passeiksi? Miten passia treenataan? Itselläni on vähän toisenlainen passihevonen alla, mutta veikkaan että hommasta löytyy sekä yhtäläisyyksiä että eroja! :) Mun passitykkiin voi tutustua täällä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinaat varmaan peitsareita? Joo itseasiassa niistä voisi kirjoittaa ihan oman postauksen :)

      Poista
    2. Nyt on varmaan mennyt kaksi asiaa sekaisin. Ravimaailmassa passilla tarkoitetaan "hoidokkia", eli työntekijöillä on passeja (=hevosia) joita hoitaa ja joiden asioista huolehtii. Islanninhevosilla passi on askellaji, ja tätä samaa askellajia kutsutaan ravimaailmassa peitsiksi. Maailmalla on peitsareita, Suomessa ei, ainoastaan ravureita.

      Poista
    3. Ei mennyt kaksi asiaa sekaisin, termit kenties :) Kiva jos kirjoitat tästä! Mua on aina hirveästi kiinnostanut tämä aihe juurikin siksi, että samaa askellajia ei Suomessa raveissa näe ja olen ymmärtänyt, että jenkeissä nämä passihevoset/peitsarit juoksevat isoja rahoja :)

      Poista
    4. Siis kyllä nämä Sennin hoidokit taitaa ihan ravureita olla? Passi sanaa käytetty kun on tarkoitettu hoidokkia, ei peitsaria.

      Poista
    5. Joo, siis Minulla on vain yksi peitsari passina, nämä loput on ravureita :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov